EU

Aristoteleen periaate oikeudenmukaisuudesta toimii myös lainsäädännössä

Kohtele samanlaisia tapauksia samalla tavalla ja erilaisia eri tavalla. Tämä jo Aristoteleelta tunnettu oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate on edelleen käyttökelpoinen. Onhan oikeudenmukaisuuden oltava lainsäädännön lähtökohta. 

Oikeudenmukaisuuden periaate voi rikkoutua kahdella tavalla. Joko samanlaisia tapauksia kohdellaan eri tavalla tai erilaisia samalla tavalla. Lainsäädännöllisesti ajateltuna sääntelyn ongelma usein on liiallinen hienojakoisuus tai liiallinen yleistävyys. Näiden kahden väliltä lainsäätäjän tulisi löytää oikea – siis oikeudenmukainen – taso.

Sääntely voi olla liian yleistävää, jolloin keskenään erilaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla. Vertauskuvallisesti puhutaan usein yhden koon sukkahousuista, joiden on sovittava kaikille. EU-sääntelyssä tämä vaara on ilmeinen. Esimerkiksi EU:n 27 jäsenvaltiota ovat monessa suhteessa erilaisia, ja sääntely helposti suoristaa mutkia liikaa, kun pyritään tekemään kaikille sopivaa. Suomen kannalta voi tulla ongelmia, jos pohjoisen pakkasiin yritetään sovittaa Etelä-Eurooppaan soveltuvaa sääntelyä. Kompromissit ovat paikallaan, mutta oikeudenmukaisuuden tulee säilyä. Esimerkkinä voisi käyttää pankkisääntelyä, jossa riski on ilmeinen.

======
Onko finanssisektori niin erilainen,

että sitä täytyy säännellä erikseen?
======

Toinen, joskus vähemmälle jäävä lähtökohta on samanlaisten tapausten kohteleminen eri tavalla. Tilanne tulee silloin tällöin eteen, kun yhdelle alueelle luodaan sääntelyä tunnistamatta samanlaisuutta toisella alueella.  Usein siiloutunut sääntely johtaa tällaisiin ongelmiin oikeudenmukaisuuden kanssa. Esimerkkinä voi tässäkin käyttää finanssisektoria, jolle usein tuodaan pistemäistä ja tiukkaa sääntelyä, vaikka muille sektoreille sitä ei edes mietitä edes silloin, kun säänneltävä asia on täsmälleen sama. Onko finanssisektori niin erilainen, että sitä täytyy erikseen säännellä? Joskus kyllä, tapaukset ovat erilaisia, mutta ei suinkaan aina.

Lainsäätäjän tehtävä ei ole helppo. Tehtävää helpottaa, kun muistaa kysyä kaksi kysymystä. Kohteleeko sääntely samanlaisia tapauksia samalla tavalla? Kohteleeko sääntely erilaisia tapauksi eri tavalla? Ursula von der Leyenin toisen komission on hyvä pitää nämä kysymykset mielessään seuraavat viisi vuotta. Näiden välistä on mahdollista löytää kultainen keskitie, Aristoteleen käsite sekin.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan