Finanssialan yritykset rahoittavat ja vakuuttavat suuren osan Suomessa rakennettavista ja hankittavista asunnoista. Alan rooli onkin merkittävä erilaisten investointien ja hankintojen mahdollistajana.
Hallitus pohtii paraikaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARA-järjestelmän kehittämistä ja järjestelmän erilaisia tehtäviä ja rooleja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä.
Keskeisintä järjestelmää kehitettäessä on, että myös rahoittajien näkökulma huomioidaan. Asuntotuotannon pitkän korkotuen tukijärjestelmää tulee kehittää nykyistä kannustavammaksi ja läpinäkyvämmäksi.
======
Keskeisintä järjestelmää kehitettäessä on,
että myös rahoittajien näkökulma huomioidaan.
======
ARA-järjestelmässä valtio maksaa korkotukea luottolaitoksen, vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan myöntämille lainoille, jotka käytetään vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen rakentamiseen tai peruskorjaukseen. Olennainen osa ARA-järjestelmää on myös eri käyttötarkoituksiin soveltuvat valtion takaukset.
Finanssiala ry on julkaissut selvityksen rahoitusalan näkemyksistä asuntorakentamisen ahdingon helpottamiseksi ja tukijärjestelmän kehittämiseksi.
Asuntotuotanto on ahdingossa. Uusien asuntojen kauppa on alkuvuonna vähentynyt 70 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Asuntorakentaminen on aiempiin vuosiin verrattuna vähentymässä huomattavasti. Rakennusteollisuus ry on selvittänyt, että uusia asuntoja aletaan rakentaa vuonna 2023 yli puolet edellisvuotta vähemmän.
Rakentamisen vähyyteen vaikuttaa korkotuetun asuntotuotannon rahoitukseen osallistuvien pankkien vähäinen määrä. Tämä taas johtuu muun muassa vakavaraisuuslaskentaan, vakuuskäytäntöihin ja muihin ehtoihin liittyvistä syistä.
Kun ARA-järjestelmää lähdetään kehittämään, pankit ja muut rahoittajat on syytä ottaa hyvissä ajoin mukaan keskusteluihin. Järjestelmällä voitaisiin lisätä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ennen kaikkea suurissa kasvukeskuksissa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Riittävä asuntotarjonta edistää alueiden edellytyksiä hankkia työvoimaa ja turvaa alueiden elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Kunnianhimoiset tavoitteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämisestä edellyttävät, että myös rahoittajat kokevat pitkän korkotukilainan ehdot kannustaviksi. Konkreettisia keinoja tukijärjestelmän kehittämiseksi ovat esimerkiksi uusien korkotukilainojen takaisinmaksun muuttaminen nykyistä etupainotteisemmaksi sekä mahdollisuus ylimääräisten lainanlyhennysten tekemiseen. Lisäksi takauksen tulisi kattaa myös lainan korkosuojaus lainapääoman ja koron ohella ja lainanantajaa tulisi voida vaihtaa kesken laina-ajan ilman Valtiokonttorin hyväksymistä.
Myös pitkä 40 vuoden laina-aika on ongelmallinen, sillä rahoituslaitoksen tulee sitoutua kohteen rahoitukseen koko laina-ajaksi. Korkotuen aiempaa voimallisemmalla kohdentamisella lyhyisiin lainoihin voisi olla merkittävä vaikutus pankkien mielenkiinnon kasvattamisessa. Myös niin sanotulla välimallilla eli pitkien 40-vuotisten ja lyhyiden 10-vuotisten korkotukilainojen yhdistelmällä voitaisiin herättää rahoittajien kiinnostusta.
Uusien asuntojen tuotannon lisäksi asuntokannan peruskorjausten tarve on tulevina vuosikymmeninä suuri. Olisi järkevää ottaa rahoittajat mukaan suunnittelemaan myös sitä, miten peruskorjausten rahoitusta voitaisiin kehittää. Esimerkiksi peruskorjausten valtiontakausten ehtoja olisi syytä tarkistaa väestöltään vähenevillä alueilla, joilla markkinaehtoisen lainoituksen saatavuus voi käydä hankalaksi.
======
Olisi järkevää ottaa rahoittajat mukaan suunnittelemaan myös sitä,
miten peruskorjausten rahoitusta voitaisiin kehittää.
======
Valtion talousarviossa vuodelle 2023 on varattu lähes kahden miljardin euron suuruinen valtuus myöntää korkotuettua lainaa. Arvion mukaan tuen avulla voidaan rakentaa noin 9 000 uutta ja peruskorjata noin 4 000 asuntoa. Jotta tavoitteisiin päästään, tulee rahoittajat ottaa mukaan suunnittelemaan järjestelmän toimivuuden parantamista.
Asuntopolitiikka elää ajassa, ja järjestelmän kehitystarpeita on arvioitava laaja-alaisesti. Järjestelmää on kehitettävä pitkäjänteisesti, jotta muutoksista syntyvä hallinnollinen taakka ei kasva liian suureksi ja vähennä rahoittajien kiinnostusta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Kasvuhakuisuus on yrityksen kehittymiselle ydinkysymys” – rahoittajan vinkit kasvuun tähtääville yrityksille
Suomalaispankki mukaan euriborpaneeliin – tuo ryhmään pohjoismaista edustusta
ASP-järjestelmä on hiomaton timantti, jota jalostamalla voitaisiin tavoitella suurempia päämääriä
Eri EU-säädöshankkeiden tavoitteet vetävät eri suuntiin – halutaanko piensijoittamista kannustaa, vai syleillä hengiltä?
