Lobbauksemme avoimuustilinpäätös 2023

Tilinpäätös ajanjaksolta 7/2023–3/2024

Vastuullisen lobbauksen kantava perusta on avoimuus. Finanssiala ry (FA) julkaisee säännöllisesti avoimuustilinpäätöksen, jossa kerromme, keitä olemme Suomessa ja EU:ssa lobanneet ja mistä aiheista.

Neljättä kertaa julkaistavaan avoimuustilinpäätökseen päättäjien nimet ovat valikoituneet julkaistaviksi heidän merkittävän poliittisen asemansa vuoksi.

Laki lobbauksen avoimuusrekisteristä tuli voimaan Suomessa 1.1.2024. FA oli ensimmäinen organisaatio, joka rekisteröityi avoimuusrekisteriin. Eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta kerätään avoimuusrekisteriin tietoja 1.4.2024 alkaen.

Avoimuusrekisterin luoman velvoitteen jälkeenkin julkaisemme sivuillamme erillisen avoimuustilinpäätöksen, jossa avaamme tarkemmin omaa vaikuttamistyötämme: keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä esikuntineen sekä europarlamentaarikoita ja komission virkamiehiä, olemme lobanneet tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissamme.

Asiantuntijamme ovat myös osallistuneet eri ministeriöiden asiantuntijatyöryhmiin, jotka liittyvät alalle keskeisen lainsäädännön valmisteluun. Asiantuntijoitamme on lisäksi kuultu eduskunnan eri valiokunnissa.

Olemme listanneet loppuvuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 ajankohtaisimmat edunvalvontateemamme. Listauksesta selviävät FA:n kannat sekä päättäjätapaamiset, joissa teemat ovat olleet esillä.

Yleinen – hallitusohjelma

FA:n kanta

Hallitusohjelmassa oli useita finanssialaan liittyviä kirjauksia ja kävimme aktiivisesti keskusteluita hallituspuolueiden kanssa siitä, miten finanssialaan liittyvien kirjausten toimeenpanoa aletaan edistää. Annoimme konkreettisia ehdotuksia ja pyrimme saamaan alan äänen kuuluviin valmistelussa.

Päättäjätapaamiset

Pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.)
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.)
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.)
Kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.)
Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.)
Kansanedustaja Heikki Autto (kok.)
Kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.)
Kansanedustaja Susanne Päivärinta (kok.)
Sosiaaliturvaministerin valtiosihteeri Laura Rissanen (kok.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo (ps.)
Oikeusministerin valtiosihteeri Teija Makkonen (ps.)
Sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Marjo Lindgren (ps.)

EU-vaalivaikuttaminen

FA:n kanta

Tavoitteenamme on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. FA julkaisi omat EU-vaalitavoitteensa 12.3.

Päättäjätapaamiset

Kansanedustaja Aura Salla (kok.)
Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.)
Kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.)
Kansanedustaja Susanne Päivärinta (kok.)
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)

Olemme myös osallistuneet seuraavien ehdokkaiden EU-vaaliseminaareihin 3/2024 mennessä

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.)
Kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr.)
Kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.)
Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.)
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.)

Digieuro

FA:n kanta

Finanssiala ry:n mielestä digitaaliseen euroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja suuria riskejä. Digieuro ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään. Hallussa pidettävien digieurojen määrän rajoittaminen mahdollisimman pieneksi on erittäin tärkeää. FA:n mielestä on tärkeä varmistaa, ettei digieurolle makseta korkoa. Digieurosta ei saa tulla sijoituskohdetta. Anonymiteettiä on tarkasteltava kriittisesti erityisesti rikollisuuden ja harmaan talouden näkökulmista. Pankeilla on oltava keskeinen rooli digieuron kehittämisessä sekä siinä, että lopullinen lainsäädäntö on tasapuolista. Digieuron liikkeelle laskulle pitää löytää poliittinen päätös.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Ondrej Kovarik (Renew Europe)
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.)
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp.)

Open finance (rahoitusdatan käyttökehyksen perustaminen (FIDA))

FA:n kanta

Finanssiala ry suhtautuu Euroopan komission rahoitusdatan käyttökehyksen perustamista koskevaan asetusehdotukseen varauksellisesti etenkin esityksen konkretian puutteen vuoksi. Ongelmallisena nähdään asiakasdatan määritelmä ja kategoriat. Asetusehdotuksen soveltamisala on laaja niin jaettavan asiakasdatan kuin asetuksen piiriin kuuluvien toimijoiden osalta. FA:n mielestä ehdotusta on selvennettävä ja rajattava huomattavissa määrin. FA kannattaa vaiheittaista toimeenpanoa ja että tiedonjakojärjestelmien perustamiselle annetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäaika.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Ondrej Kovarik (Renew Europe)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)

Julkisuuslain uudistaminen

FA:n kanta

Julkisuuslakia ollaan uudistamassa monelta osin ja sen soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi koskemaan koko julkisen hallintotehtävän hoitamista, eikä vain julkisen vallan käyttöä. FA katsoo, että julkisuuslain soveltamisala tulee säilyttää nykyisenä siten, että laki koskee yksityisiä vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöitä jatkossakin vain silloin kun ne käyttävät julkista valtaa. EU-sääntelyssä yksityistä vakuutustoimintaa ei pidetä julkisena hallintotehtävänä tai julkisen vallan käyttönä.

Päättäjätapaamiset

Oikeusministerin valtiosihteeri Terhi Mikkonen (ps.)
Sosiaaliturvaministerin valtiosihteeri Laura Rissanen (kok.)

Pankkiunionin kriisinratkaisu- ja talletussuojakehikko

FA:n kanta

Huhtikuussa 2023 komissio julkaisi esityksen pankkien kriisinratkaisu- ja talletussuojakehikon uudistamisesta (CMDI – Crisis Management and Deposit Insurance). Esityksen tavoitteena on laajentaa kriisinratkaisumenettelyn soveltamisalaa pienempiin ja keskisuuriin pankkeihin. Talletussuojarahastot halutaan selkeästi mukaan rahoittamaan kriisinratkaisutoiminta.

FA:n mielestä talletussuojan piirissä olevien suojattujen talletusten joukkoa ei tulisi laajentaa nykyisestä, eikä talletussuojarahastoa tulisi käyttää pankin tappioiden kattamiseen. Talletussuojarahaston varoja tulee voida käyttää vain kriisinratkaisujärjestelyjen käytännön toteuttamisen edistämiseen täysimääräisesti takaisin maksettavin varoin. On varmistettava, että suojattujen tallettajien ja talletussuojarahastojen ensisijainen ja jakamaton etusija konkurssipesän velkojana säilyy (niin kutsuttu ”superpriority”).

On määriteltävä selkeästi, että normaali maksukyvyttömyysmenettely on edelleen ensisijainen menettely kriisinratkaisuun nähden.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Europarlamentaarikko Nils Torvalds (rkp.)
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)
Kansanedustaja Susanne Päivärinta (kok.)
Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.)

Vähittäissijoittajan suoja (RIS)

FA:n kanta

EU:n vähittäissijoittajastrategiaa (Retail Investment Strategy, RIS) koskevat lainsäädäntöehdotukset kattavat kaikki pääomamarkkinoiden sektorit, erilaisia sijoitustuotteita ja niiden myyntimenettelyt. FA:n mielestä eri sektoreita läpileikkaavat uudistukset tulee toteuttaa näiden erityispiirteet ja kansalliset näkökohdat huomioiden. Tiedonantosääntelyä tulee selkeyttää sijoittajansuojan parantamiseksi ja nykyiseen kannustinsääntelyyn ei haluta muutoksia. Monimutkaista Value for Money -vertailuarvomekanismia ei kannateta, vaan sille tulee löytää vaihtoehto, joka ei muodostu hintasääntelyksi. Muutokset eivät saa haitata toimivaa kilpailua markkinoilla. Lainsäädäntöehdotusten neuvottelut ovat käynnissä Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioiden kesken neuvostossa keväällä 2024.

Päättäjätapaamiset

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.)
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)

Finanssialan kasvustrategian valmistelu

FA:n kanta

Hallitusohjelmassa luki: ”Laaditaan finanssialan kasvustrategia, jonka osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi.” FA tapasi syksystä 2023 lähtien ministereitä, heidän avustajiaan sekä virkamiehiä ja lobbasi sen puolesta, että kasvustrategiaa valmistelemaan asetettaisiin korkean tason työryhmä, jossa toimiala (FA) olisi edustettuna. Valtiovarainministeriö asetti 26.2.2024 työryhmän laatimaan kasvustrategiaa. FA sai paikan seurantaryhmään. Asettamiskirjeen mukaan kasvustrategiassa selvitetään, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Päättäjätapaamiset

Pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö valtiosihteeri Juha Majanen

Eläkeuudistus ja YEL

FA:n kanta

Finanssiala ry:n tavoite on, että toimijat tulevat riittävästi kuulluiksi eläkeuudistuksesta päätettäessä. Erityisesti jäsenillä on annettavaa sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevissa asioissa. Osakeriskiä tulee kasvattaa vain maltillisesti. Eläkeuudistuksen tulee olla vastuullisesti toteutettu, mikä tarkoittaa kestävää maksutasoa ja riittäviä etuuksia. Eläkejärjestelmän tulee kannustaa riittävästi työllisyyteen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tulee ottaa huomioon.

Yrittäjän eläkejärjestelmän kehittämistä on jatkettava. YEL:n toimeenpano tulee säilyttää työeläkevakuutusyhtiöillä.

Päättäjätapaamiset

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.)

Kansankapitalismi

FA:n kanta

Säästäminen ja sijoittaminen auttaa varautumaan tulevaisuuteen sekä toteuttamaan haaveita. Säästäminen ja sijoittaminen ovat jokaisen ihmisen ulottuvilla – lähes jokaisesta on säästäjäksi, sijoittajaksi ja omistajaksi. Yksilön säästäminen myös parantaa yhteiskunnan kantokykyä kokonaisuudessaan. FA:n näkökulmasta kansalaisen mahdollisuuksia säästää sijoittamalla on edistettävä. Omaa varallisuuttaan voi kasvattaa sijoittamalla rahastoihin, vakuutuksiin, osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin tai muihin sijoitustuotteisiin.

Hallitus on hallitusohjelmassa luvannut selvittää mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneiden osakesäästötili, jonne valtio lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle suomalaiselle lapselle ensisijoituksen osana äitiyspakkausta. FA kannattaa ajatusta vastasyntyneiden säästämisen edistämisestä, mutta pitää tärkeänä, että selvitettäväksi otetaan mukaan osakesäästötilin kehittämisen lisäksi muitakin instrumentteja. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämisen osalta FA kannattaa itse säästetyn vapaaehtoisen lisäeläkkeen nostamisen mahdollisuutta työeläkkeen mukaisessa vanhuuseläkeiässä.

Päättäjätapaamiset

Pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.)
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.)
Kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.)
Kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely – Solvenssi II

FA:n kanta

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä Solvenssi II -direktiivi yhdenmukaisti EU-alueella vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset, vastuuvelan laskennan ja vakavaraisuusvalvonnan.

Komissio antoi syksyllä 2021 muutosdirektiiviehdotuksen Solvenssi II -direktiivin uudelleentarkastelusta. FA:n kanta komission ehdotukseen oli, että nykyisiä vakavaraisuussääntelyn vaatimuksia oli yksinkertaistettava ja helpotettava. Vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa on erittäin suuri.

Muutosdirektiivistä päästiin neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvotteluissa sopuun vuoden 2023 lopussa. Saavutettu neuvottelutulos ei pääosin vastaa FA:n tavoitteita, vaan se tulee lisäämään vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa huomattavasti. Suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tulee automaattista, mutta soveltamisalan piiriin pääsevien vakuutusyhtiöiden lukumäärä on Suomessa pieni. Positiivista on , että Solvenssi II -uudelleentarkastelu tuo kevennyksiä vakuutusyhtiöiden pääomavaateisiin.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)

Vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisu

FA:n kanta

Solvenssi II -direktiivi sääntelee vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja riskienhallintaa. Se toimii hyvin ja voisi pienillä muutoksilla vastata komission keskeisiä tavoitteita. Ongelma kriisinratkaisudirektiiviehdotuksessa (IRRD) on, että se on kopioitu pankkisektorin vastaavasta direktiivistä (BRRD), vaikka vakuutusalan ja pankkien liiketoimintamallit poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Kolmikantaneuvottelut direktiivistä saatiin valmiiksi vuoden 2023 lopussa. Saavutettu neuvottelutulos ei ratkaise kriisinratkaisudirektiivin perusongelmia, direktiivi ainoastaan pahentaa epäonnistuvien vakuutusyhtiöiden ongelmia. FA pitää erityisesti resoluutiorahoitusta ja velvoitetta komission selvittää kansallisten yhteistakuujärjestelmien harmonisointia huonoina lisäyksinä komission alkuperäiseen ehdotukseen.

Päättäjätapaamiset