Lobbauksemme avoimuustilinpäätös 2022

Tilinpäätös ajalta 1/2022–6/2023

Finanssiala ry (FA) on lobbauksessaan sitoutunut avoimuuteen. Siksi julkaisemme vuosittain avoimuustilinpäätöksen, jossa kerromme, keitä olemme lobanneet ja mistä aiheista. Meillä on vuosittain hoidettavana keskimäärin noin 100 edunvalvontahanketta. Näistä on noin 20 edunvalvontateemaa, joista käymme keskusteluja poliittisten päättäjien ja korkeimpien virkamiesten kanssa.

Kolmatta kertaa julkaistavaan FA:n lobbauksen avoimuustilinpäätökseen päättäjien nimet ovat valikoituneet julkaistaviksi heidän merkittävän poliittisen asemansa vuoksi. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme keskittyneet erityisesti vaikuttamaan vaalikauden 2023–2027 hallituksen ohjelmaan.

Kannatamme lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön avoimuuden lisäämistä sekä kotimaassa että EU:ssa. Eduskunta hyväksyi viime vaalikauden huipennukseksi lobbauksen avoimuusrekisterilain helmikuussa 2023. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Tavoitteena on lisätä lobbauksen läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta.

Jo ennen avoimuusrekisterin käyttöönottoa FA on avannut omaa vaikuttamistyötään: keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä, olemme lobanneet tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissamme.

Asiantuntijamme ovat lisäksi osallistuneet eri ministeriöiden asiantuntijatyöryhmiin, jotka liittyvät alalle keskeisen lainsäädännön valmisteluun. Asiantuntijoitamme on lisäksi kuultu eduskunnan eri valiokunnissa.

Olemme listanneet vuoden 2022 ajankohtaisimmat edunvalvontateemamme. Listauksesta selviävät FA:n kannat sekä päättäjätapaamiset, joissa teemat ovat olleet esillä.

Yleinen – hallitusohjelma

FA:n kanta

FA:n hallitus hyväksyi maaliskuussa 2022 hallitusohjelmatavoitteet ja niissä korostuivat kolme pääteemaa: järkeä sääntelyyn – vähemmän on enemmän; malttia verotukseen – vauhtia kasvuun; ja raha puhuu vihreästi – rahoituksella ja sijoittamisella suunta kestäväksi. Alkuvuodesta 2023 FA:n hallitus vielä tarkensi tavoitteita. Hallitusohjelmatavoitteiden hyväksymisen jälkeen lobbasimme hallitusohjelmatavoitteita aktiivisesti ja tapasimme useita päättäjiä eri teemojen parissa. Järjestimme myös useita tilaisuuksia eri kohderyhmille. Lisäksi tapasimme eri puolueiden ja eduskuntaryhmien avustajia ja työntekijöitä.

Päättäjätapaamiset

Pääministeri, puheenjohtaja Sanna Marin (sd.)
Valtiovarainministeri, puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.)
Oikeusministeri, puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (rkp.)
Ympäristöministeri, puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.)
Opetusministeri, puheenjohtaja Li Andersson (vas.)
Kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.)
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.)
Kansanedustaja, puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.)
Kansanedustaja, puheenjohtaja Sari Essayah (kd.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.)
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.)
Kansanedustaja Elina Valtonen (kok.)
Kansanedustaja Sari Multala (kok.)
Kansanedustaja Sakari Puisto (ps.)
Kansanedustaja Ville Tavio (ps.)
Kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
Kansanedustaja Vilhem Junnila (ps.)
Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.)
Kansanedustaja Mikko Savola (kesk.)
Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.)
Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.)
Kansanedustaja Arto Satonen (kok.)
Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.)
Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.)
Kansanedustaja Marko Kilpi (kok.)
Kansanedustaja Pia Kauma (kok.)
Kansanedustaja Sari Multala (kok.)
Kansanedustaja Janne Sankelo (kok.)
Kansanedustaja Janne Heikkinen (kok.)
Kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.)
Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.)
Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.)
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.)
Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.)
Kansanedustaja Anders Adlercreutz (rkp.)
Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.)
Peruspalveluministerin valtiosihteeri Eila Mäkipää (sd.)
Työministerin valtiosihteeri Ville Kopra (sd.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Timo Reina (kesk.)
Kokoomuksen puoluehallitus
Keskustan puoluehallitus
Vihreiden nuorten liittohallitus
Kokoomusnuorten liittohallitus
RKP-nuorten liittohallitus
Keskustanuorten liittohallitus

Olemme lisäksi osallistuneet eri kansanedustajaehdokkaiden vaaliseminaareihin.

Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet

Finanssialan analyysi hallitusohjelmasta

Kestävän rahoituksen lainsäädäntö

FA:n kanta

Kannatamme tieteeseen ja Pariisin sopimuksen tavoitteisiin perustuvia kestävyysluokitteluja. Luokittelut tulisi rakentaa komission nimittämän asiantuntijatyöryhmän (TEG) suosituksille. Ideaalitilanteessa kestävän rahoituksen sääntely tuo selkeyttä, läpinäkyvyyttä ja luottamusta finanssimarkkinoille, ja lisää rahoitusmarkkinoiden houkuttavuutta sekä oikeutusta kuluttajien silmissä.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.)
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.)
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (vihr.)
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.)

Hetu-uudistus

FA:n kanta

Henkilötunnuksen uudistaminen oli tarkoitus saattaa loppuun osittaisuudistuksella, joka riittäisi korjaamaan välimerkkien riittävyyteen liittyvät ongelmat sekä mahdollistamaan sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen. FA piti näitä uudistuksia perusteltuina. Kokonaisuudistus olisi tullut sekä julkiselle että yksityiselle sektorille kohtuuttoman kalliiksi.

Uudistettavien henkilötunnusten rinnalle on kaavailtu uutta kansalaisten yksilöintitunnusta, joka ei ensi vaiheessa tulisi ihmisten itsensä tietoon, vaan sitä voisivat hyödyntää yritykset, viranomaiset ja yhteisöt omissa tietojärjestelmissään. FA vastusti rinnakkaista uutta yksilöintitunnusta, koska se aiheuttaisi runsaasti kuluja koko yhteiskunnalle ja loisi sekä sekaannusta että hämmennystä kansalaisten yksilöintiin.

FA osallistui uudistusta käsitelleeseen työryhmään, joka päätyi esittämään uusimuotoisen henkilöturvatunnuksen käyttöönottoa. FA jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Lakiesitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2022. Vaikutimme aktiivisesti eduskunnassa uuden yksilöintitunnuksen sääntelyn jäädyttämiseksi. Lakiesitys raukesi helmikuun lopulla 2023.

Päättäjätapaamiset

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.)
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.)
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Timo Reina (kesk.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
Kansanedustaja Riikka Purra (ps.)
Kansanedustaja Sakari Puisto (ps.)
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.)
Kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.)
Kansanedustaja Hanna Holopainen (vihr.)
Kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.)
Kansanedustaja Tiina Elo (vihr.)
Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.)
Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.)

Julkisuuslain uudistus

FA:n kanta

Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt hoitavat julkista hallintotehtävää, minkä vuoksi niihin sovelletaan julkisuuslakia siltä osin kuin ne käyttävät julkista valtaa. Julkisuuslakia ollaan uudistamassa monelta osin ja muun muassa sen soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi koskemaan koko julkisen hallintotehtävän hoitamista eikä vain julkisen vallan käyttöä.

Tavoitteemme on, että julkisuuslain soveltamisala tulee säilyttää nykyisellään eli sen tulisi määräytyä julkisen vallan käytön mukaan jatkossakin. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee hallituksen esitystä syksyyn 2023 mennessä.

Päättäjätapaamiset:

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.)
Kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.)
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Kansanedustaja Sari Multala (kok.)
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.)

Kotitalouksien ylivelkaantuminen

FA:n kanta

Tavoitteemme on ollut, että mahdolliset uudet toimenpiteet kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estämiseen kohdennetaan niihin luottomuotoihin, joista on koitunut ongelmia kuluttajille. Kohdentamisella voidaan estää haitalliset vaikutukset kansantaloudelle, etenkin työvoiman liikkuvuudelle ja asuntomarkkinoiden toiminnalle. Hallituksen esitys kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle kesällä 2022. FA piti osaa esitykseen sisältyvistä ehdotuksista kannatettavina. Näitä olivat muun muassa asuntoyhteisöluottojen lainakatto, sääntelyn ulottaminen koskemaan laaja-alaisesti erilaisia luotonantajia sekä pienlainayhtiöiden tuominen Finanssivalvonnan valvonnan piiriin.

FA:n mukaan osa ehdotuksista oli ongelmallisia. Erityisesti tämä koski Finanssivalvonnalle ehdotettua valtuutta antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arviointiin liittyvistä raja-arvoista ja jakaumista. Käytännössä kyse olisi vakavaraisuusvalvonnasta, joka on täysharmonisoitua EU:ssa.

Eduskunta hyväksyi kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista koskevan lain tammikuussa 2023. Finanssivalvonnan uudet valtuudet ovat esityksen mukaisia eli ne koskevat myös luottolaitoksia. Uusi sääntely tuli voimaan 1.7.2023.

Päättäjätapaamiset

Valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Timo Reina (kesk.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)
Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.)

Yrittäjien eläkevakuutus

FA:n kanta

Näkökulmastamme yrittäjän työtulon vahvistaminen on ollut keskeinen ongelma yrittäjän eläkevakuutusjärjestelmässä. Eläkemaksun ja siitä kertyvän sosiaaliturvan pitäisi perustua yrittäjän todelliseen työpanokseen. Moni yrittäjä kuitenkin maksaa todellista työtuloaan vastaavaa summaa pienempää eläkemaksua. Seurauksena on yrittäjien pieniksi jäävät eläkkeet ja riittämätön sosiaaliturva.

YEL-vakuutusta on pohdittu erilaisissa työryhmissä jo muutamia vuosia sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Kesäkuussa 2022 annettiin hallituksen esitys, jossa täsmennettiin työtulon vahvistamista. Esitys herätti laajaa kansalaiskeskustelua ja syyskuussa eduskunnalle annettiin kansalaisadressi, jossa vaadittiin muutoksia hallituksen esityksiin.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa muutosesityksen. Muun muassa siirtymäsäännöstä muutettiin, jotta vaikutus erityisesti pienyrittäjiin ei olisi niin nopea.

Päättäjätapaamiset

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.)
Sisäministerin valtiosihteeri Akseli Koskela (vihr.)
Ympäristöministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen (vihr.)
Elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell (kesk.)
Keskustan puoluehallitus

Rahoituspalveluiden turvaaminen poikkeusoloissa

FA:n kanta

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti elokuussa 2018 rahoitusalan keskeisten tietojärjestelmien ja tietokantojen pakkosijoittamista Suomeen. Huoltovarmuuskeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö tukivat FA:n näkemystä, ettei pakkosijoittamiseen tule ryhtyä, koska esitetyt varautumisvaatimukset olivat suhteettomia. Sipilän hallitus ei vienyt esitystä eteenpäin.

FA:n johdolla pankit ovat sääntelyn vaihtoehtona laatineet selvityksen keskeisten rahoituspalvelujen turvaamisesta poikkeusoloissa. FA toimitti selvityksen loppuraportin viranomaisille joulukuussa 2020 ja ehdotti korkean tason tapaamista jatkosta sopimiseksi. Ensimmäinen tapaaminen viranomaisten kanssa oli kesäkuussa 2021. Asia ei edennyt vuoden 2021 aikana.

Lakiin pohjautuva sääntely nousi uudelleen esille keväällä 2022. Luottolaitoslain 5 luvun 16 §:n muutos ja laki eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla astuivat voimaan 11.7.2022. Lakien valmistelu toteutettiin salassa ja kiireellisenä, eikä FA:lla ollut mahdollisuutta ottaa kantaa esitysten asialliseen sisältöön tai ehdotuksiin. Lain toimeenpano aloitettiin viranomaisten ja pankkien välillä salassapitositoumuksien alla, mikä ei mahdollista alan yhteistä keskustelua tai FA:n osallistumista.

Uutta varautumissääntelyä on tulossa finanssisektorille sekä EU-tasolta että kansallisesti. Tehdyt lakimuutokset eivät kumoa, rajoita tai muuta luottolaitoksiin tai niiden palveluihin sovellettavaa EU-sääntelyä.

Päättäjätapaamiset

Valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk.)
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.)
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.)

Puhelinmyynnin sääntely

FA:n kanta

Puhelinmyynnin rajoittaminen hallituksen esittämällä tavalla ei ollut perusteltua. Rahoituspalvelut olisi pitänyt saada pois soveltamisalasta, etenkin vakuutus- ja sijoituspalvelut. Tekstiviestin osalta tulisi olla riittävää, että siinä esitetään tarjouksen keskeinen sisältö. Lisäksi totesimme, että ehdotettu yhden vuoden mittainen määräaika, jonka kuluessa kuluttajan tulisi vedota sopimuksen sitomattomuuteen estääkseen sen voimaantulon, on kuluttajan oikeusturvaa ajatellen aivan liian pitkä. Puhelinmyyntiin ei ole finanssialalla liittynyt ongelmia. Kirjallisen vahvistuksen vaatimus hankaloittaisi erityisesti vakuutusyhtiöiden myyntiprosessia, koska vakuutus ei tulisi voimaan ennen kuin asiakas olisi tarjouksen kirjallisesti hyväksynyt.

Esitys hyväksyttiin eduskunnassa eräitä vähäisiä yksityiskohtia lukuun ottamatta muuttumattomana ja uudet lait tulivat voimaan vuoden 2023 alusta. Kuluttajalta vaaditaan jatkossa kirjallista vahvistusta sopimuksen voimaantulemiseksi, mikäli tuote/palvelu on myyty puhelimessa elinkeinoharjoittajan soittaessa asiakkaalle. Vaatimukset eivät koske luottoja.

Päättäjätapaamiset

Oikeusministerin valtiosihteeri Mikaela Nylander (rkp.)
Kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)

Automaattinen päätöksenteko ja tiedonhallintalaki

FA:n kanta

Oikeusministeriön työryhmä valmisteli vuonna 2021 yleislakia automaation käyttämisestä hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. FA:lla oli edustus työryhmässä. Uudistus koskee myös lakisääteistä vakuutustoimintaa. Sääntelyn tulisi sallia automaatio (ml. tekoälyn käyttö) siten, että siinä huomioidaan yksityisten toimijoiden erityispiirteet ja sallia automaattinen päätöksenteho mahdollisimman laajasti silloinkin, kun kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Työryhmän työ eteni tasapainoisesti, joten esitykset mahdollistavat vakuutusten tarjoajien kannalta riittävän joustavan automatisoinnin.

Eduskunta teki lopulta hallituksen esitykseen tarpeellisia muutoksia. Mikäli hallituksen esitys olisi mennyt läpi sellaisenaan, olisi se asettanut vakuutusyhtiöt hankalaan paikkaan ja jarruttanut – tai jopa estänyt merkittävästi – digitalisaatiokehitystä. Ensin uudistuksen ongelmista huomautti lausunnossaan perustuslakivaliokunta ja sitten epäkohtiin puuttui hallintovaliokunta, joka teki mietintöönsä useita järkeviä korjauksia.

Päättäjätapaamiset

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.)
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.)
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.)
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.)
Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.)
Kansanedustaja Sakari Puisto (ps.)
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.)
Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.)
Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.)
Kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.)

Sijoitusrahastojen tosiasiallisen johtopaikan rahastopoikkeus

FA:n kanta

Sijoitusrahastojen tosiasiallisen johtopaikan rahastopoikkeuksen voimassaolo päättyy vuoden 2023 lopussa. Tuloverolain muutoksessa vuonna 2021 haluttiin estää ilmiötä, jossa tosiasiassa Suomesta johdettujen yritysten kotipaikkaa pidettiin verojen välttämiseksi ulkomailla.

Suomessa kuitenkin hallinnoidaan ulkomaisia sijoitusrahastoja, joiden asemaan verosääntelyn muutoksella ei haluttu puuttua. Näille säädettiin määräaikainen poikkeus (Alankomaissa ja Irlannissa poikkeus on säädetty suoraan pysyvänä), jonka voimassaoloaikana valtiovarainministeriön on ollut tarkoitus käydä EU-komission kanssa keskusteluja siitä, onko poikkeuksessa kyse valtiontuesta vai ei.

Jos rahastopoikkeus ei jatkuisi, Suomi voisi katsoa täältä hallinnoitavien ulkomaisten rahastojen kotipaikan olevan Suomessa. Suomi ei kuitenkaan pääasiassa saisi tämän myötä lisää verotuloja, sillä valtaosa poikkeuksen piiriin kuuluvista rahastoista rinnastettaisiin kotimaisiin verovapaisiin sijoitusrahastoihin. Rahastoille voisi sen sijaan tulla niin merkittäviä veroseuraamuksia niiden kotimaissa, että niiden toiminta muuttuisi kertaheitolla kannattamattomaksi.

Päättäjätapaamiset:

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Timo Reina (kesk.)
Kansanedustaja Matias Marttinen (kok.)
Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.)

Kuluttajaluottojen hintasääntely

FA:n kanta

Kannatimme hyvän luotonantotavan tarkentamista hallituksen esityksessä HE 218/2022 vp ehdotetulla tavalla. Esityksen mukaiset tarkennukset ja niitä tehostava seuraamusmaksu mahdollistavat viranomaisille tehokkaan puuttumisen epäasiallisiksi arvioituihin kuluttajaluottojen markkinoinnin menettelytapoihin. Ehdotetut säännökset myös kohdentuvat siinä mielessä tarkoituksenmukaisesti, että merkittävimmät sääntelyn vaikutukset kohdistuvat kaikkien luotonantajien sijaan erityisesti sellaisiin toimijoihin, joiden menettelytavoissa on puutteita.

Pidimme tärkeänä, että tarvetta korkokaton alentamiselle arvioidaan maltilla ja että ehdotetun korkokaton alentamisen vaikutuksista kerätään lisätietoja sekä odotetaan muiden ylivelkaantumisongelman hillitsemiseen tähtäävien sääntelyhankkeiden etenemistä. Takautuva, olemassa oleviin sopimussuhteisiin puuttuva lainsäädäntö on periaatteellisella tasolla huolestuttavaa.

Tulevaisuudessa kuluttajien liiallista velkaantumista hillitsevien lainsäädäntötoimenpiteiden tai muiden välineiden tarpeellisuutta on arvioitava kattavasti ja koordinoidusti ottaen huomioon jo olemassa olevan että mahdollisen tulevan sääntelyn kokonaisvaikutukset.

Päättäjätapaamiset

Kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.)
Kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.)
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)

Basel III

FA:n kanta

Pankkisääntelyä koskevien lopullisten Basel III -standardien uudistuksen tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Baselin komitean saaman toimeksiannon mukaan uudistus ei saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia. Finanssialan mukaan uudet säännökset on toimeenpantava tavalla, joka ottaa huomioon EU:n rahoitusmarkkinoiden erityispiirteet. Pääomavaatimusten olisi heijastettava aidosti riskejä ja niiden nousun olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä.

FA vaikutti laajalla rintamalla komission Basel III -toimeenpanoesitystä koskevan Suomen kannan muodostamiseen. FA vaikutti asiassa aktiivisesti euroedustajiin EU-parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä omin voimin että yhteistyössä pohjoismaisten pankkiyhdistysten kanssa.

Eduskunnan talousvaliokunta ja osin myös suuri valiokunta asettivat lausunnoissaan Suomen neuvottelutavoitteiksi ratkaisut, joilla turvattaisiin Suomen talouskasvua ja rahoituksen saatavuutta laina-asiakkaille. Tämä linjaus oli pitkälti FA:n tavoitteiden mukainen. Suuren valiokunnan mukaan neuvottelujen lopputuloksena syntyvä kokonaisuus ei saa voimaantullessaan vaarantaa matalariskisen yritys- ja asuntorahoituksen saatavuutta. Ehdotuksen loppuvaiheen neuvottelut ovat käynnissä.

Päättäjätapaamiset

Valtiovarainministeri Annikka Saarikko (kesk.)
Valtiovarainministerin valtiosihteeri Timo Reina (kesk.)
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.)
Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.)
Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.)
Kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)
Kansanedustaja Eeva Kalli (kesk.)
Kansanedustaja Johannes Koskinen (sd.)
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.)
Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.)
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.)
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.)
Europarlamentaarikko Jonas Fernandez (S&D)
Europarlamentaarikko Othmar Karas (EPP)

EU:n finanssialaan liittyvät digihankkeet

FA:n kanta

EU:n digitaalinen sisämarkkina vaatii yhteisiä pelisääntöjä. FA kaipaa tulevilta säännöiltä pitkäikäisyyttä. Markkinoille tulevia uusia toimijoita on kohdeltava sääntelyssä tasavertaisesti suhteessa perinteisiin finanssiyhtiöihin. Vuonna 2022 FA antoi digihankkeista lausunnot eduskunnan valiokunnille sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle EIOPA:lle.

FA on suhtautunut myönteisesti kansallisen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen, mutta on ollut varauksellinen EU-komission ehdottaman eurooppalaisen digitaalisen identiteetin vahvistamisen suhteen. Komission sääntelyehdotus (eIDAS-asetus) on tuomassa velvoitteita hyväksyä eurooppalaisia digitaalisia identitettilompakoita, joita on myös pystyttävä hyödyntämään maksujen hyväksyntään.

FA suhtautuu varauksellisesti digitaalisen keskuspankkirahan, digitaalisen euron, kehittämiseen. Euroopan keskuspankin EKP:n hanke ja komission sääntelyehdotus eivät saa vaarantaa pankkijärjestelmän vakautta eivätkä syrjäyttää yksityistä hyvin hoidettua liiketoimintaa. FA järjesti pohjoismaisen pankkialan kanssa pankkien edustajien taustakeskusteluryhmän EKP:n markkinaneuvojaryhmän jäsenten tueksi.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.)
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.)
Yksikönpäällikkö Jan Ceyssens, komissio, DG FISMA B5
Yksikön varapäällikkö, DG FISMA B5, Mattias Levin

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely – Solvenssi II

FA:n kanta

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä Solvenssi II -direktiivi yhdenmukaistaa EU-alueella vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännökset, vastuuvelan laskennan ja vakavaraisuusvalvonnan.

FA:n mielestä nykyisiä vakavaraisuussääntelyn vaatimuksia on yksinkertaistettava ja helpotettava. Vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa on pienennettävä ja suhteellisuusperiaatetta sovellettava määrätietoisesti. Kun vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus- ja kriisinhallintasääntelyä kehitetään, on vältettävä päällekkäistä sääntelyä. Uudistusten ei pidä johtaa sellaisiin vakavaraisuusvaatimusten kiristyksiin, jotka voisivat heikentää vakuutusyhtiöiden mahdollisuuksia muun muassa kestävän rahoituksen tukemiseen. Direktiiviehdotuksen loppuvaiheiden neuvottelut ovat käynnissä syksyllä 2023.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Komission DG FISMAn vakuutusyksikön päällikkö Didier Millerot

Vakuutusyhtiöiden kriisinhallinta

FA:n kanta

Solvenssi II -direktiivi sääntelee vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja riskienhallintaa. Se toimii hyvin ja voisi pienillä muutoksilla vastata komission keskeisiä tavoitteita. Ongelma kriisinratkaisudirektiiviehdotuksessa (IRRD) on, että se on kopioitu pankkisektorin vastaavasta direktiivistä (BRRD), vaikka vakuutusalan ja pankkien liiketoimintamallit poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Komission, neuvoston ja EU-parlamentin ehdotukset vain nopeuttaisivat epäonnistuneiden vakuutusyhtiöiden ongelmia. Sekä neuvoston että parlamentin ehdotukset lisäävät resoluutiorahoituksen vaatimuksia ja sen käyttöä osakkeenomistajille ja velkojille, mitä vakuutusala vastustaa. Vakuutusala vastustaa erityisesti parlamentin ehdotusta kansallisten yhteistakuujärjestelmien käytöstä resoluution rahoittamiseen.

Kolmikantaneuvottelut direktiivistä ovat käynnistymässä alkusyksystä 2023 ja lopullisen direktiivin odotetaan valmistuvan vuoden 2024 alkuun mennessä.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Komission DG FISMAn vakuutusyksikön päällikkö Didier Millerot

Sijoittajansuojasääntely

FA:n kanta

Komissio on valmistellut ehdotusta finanssialan vähittäisasiakkaiden sijoittajansuojan kohentamiseksi. Suunnitellut uudistukset koskevat muun muassa vähittäissijoittajille tarjottavia sijoituspalveluita ja arvopaperimuotoisia sijoituksia sekä vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita. Sääntely koskee myös niitä pankkien, sijoituspalveluyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja muiden välittäjien menettelytapoja, joilla näitä tuotteita asiakkaille tarjotaan, sekä tiedonantovelvollisuuksia tuotteita myytäessä.

FA kannattaa tehokasta sijoittajansuojaa ja selkeitä sijoitustuotteiden myynnin menettelytapoja. Ne pitävät yllä vähittäissijoittajien luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja rohkaisevat sijoittamaan. Tällä alueella on jo paljon EU-sääntelyä, joka on monin osin edistänyt sijoittajansuojaa.

Päättäjätapaamiset

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.)
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.)
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.)
Europarlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.)
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)

Arvopaperimarkkinalainsäädäntö

FA:n kanta

Olemme tehneet tiivistä edunvalvontayhteistyötä arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisessa pohjoismaisen Nordic Securities Associationin kanssa ja tavanneet komission virkamiehiä, pohjoismaisia valtiovarainministeriöitä sekä keskeisiä euroedustajia. Runsaiden tapaamisten lisäksi on tuotettu aktiivisesti omia neuvotteluehdotuksia. Esillä ovat olleet muun muassa rahoitusvälineiden kaupankäyntiä sekä sijoituspalveluja sääntelevien MiFID/R-säädöskokonaisuuksien muutosehdotukset.

FA:n kanta on, että EU-ehdotuksen käsittelyssä on otettava huomioon vaikutukset erilaisilla EU-markkinoilla oleviin rakenteisiin sekä yritys- ja vähittäisasiakkaisiin. Pohjoismaiset pääomamarkkinat toimivat erittäin hyvin, eikä uudella sääntelyllä saa aiheuttaa toiminnalle tarpeettomia esteitä. Tämän vuoksi muun muassa MiFID/R-muutosehdotukset kaupankäynnin läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja koottujen kaupankäyntitietojen luomiseksi ovat olleet lähtökohtaisesti kannatettavia.

Päättäjätapaamiset

Komission DG FISMA MiFID-yksikön päällikkö Tillman Lueder
Puheenjohtajamaat Ranska ja Tsekki
Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden EU-edustustojen attaseat
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko Danuta Hübner (EPP)

Yritysvastuudirektiivi

FA:n kanta

Monelta osin finanssiala pitää sääntelyä ryhdikkäänä ja tervetulleena muutoksena yritysten tasapuolisten kilpailuedellytyksien luomiseksi. Finanssiala on kuitenkin huolissaan muutamista direktiivissä olevista lainsäädäntöteknisistä ja osin myös sisällöllistä ratkaisuista. Yritysvastuudirektiiviä pitää tarkastella erityisesti ristiriitojen selonottovelvollisuuden osalta osana direktiivejä markkinoiden väärinkäytöstä ja sisäpiirisääntelystä. Lisäksi säädettäessä velvoitteita varainhoitajille tulisi ottaa huomioon asiakkaan myöntämät valtuudet varainhoitajalle.

Päättäjätapaamiset