Venäjän sotatoimet

Olemme koonneet tietoa Venäjän sotatoimien vaikutuksiin liittyen.

• Kohdistuuko suomalaisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin kyberuhkaa?
• Miten suomalainen finanssiala varautuu kyberhyökkäyksiin?
• Miten kansalainen voi varautua kyberhäirintään?
• Mikä on SWIFT?
• Miten pankkeihin kohdistuvat pakotteet, esimerkiksi SWIFT-pakotteet, vaikuttavat maksamiseen Suomessa?
• Miten kansalainen voi varautua maksamisen häiriöihin?
• Kannattaako käteistä nostaa varmuuden vuoksi?
• Millaisia vaikutuksia tilanteella on eurooppalaisiin finanssimarkkinoihin?
• Miten Venäjän sotatoimien seuraukset vaikuttavat rahastoihin ja muihin Venäjä-sijoituksiin?
• Miten eläkkeiden maksaminen suoritetaan, jos eläkkeensaajan pankki on pakotteiden vaikutuksen alaisena?
• Vaikeutuuko Suomessa asuvien venäläisten raha-asiointi?
• Miten Venäjällä töissä olevat suomalaiset voivat hoitaa raha-asioitaan? Toimivatko maksukortit ja pystyykö käteistä nostamaan?
• Mitä turvapaikanhakijan tai maahantulijan pankkipalveluiden toteutuminen vaatii?
• Miten kansalainen voi osallistua avustuskeräyksiin turvallisesti?
• Millä tavalla liikenne- tai autovakuutus on voimassa kriisialueilla?
• Mitä ottaa huomioon Suomeen saapuvien venäläisten ajoneuvojen vakuutuksissa?
• Korvaavatko henki- tai työkyvyttömyysvakuutukset sodassa aiheutuneita vahinkoja?
• Korvaako matkavakuutus, jos matkustan tai oleskelen Ukrainassa tai Venäjällä?

Katso myös muiden finanssiyhtiöiden verkkosivut sotaan liittyen

Haluatko jakaa linkin suoraan johonkin tämän kysymyspatteriston osioon? Kopioi yllä olevasta linkkiluettelosta oikea linkki ja jaa se!

Kohdistuuko suomalaisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin kyberuhkaa?

Suomalaiset ja eurooppalaiset viranomaiset sekä yksityiset kyberturvallisuusalan toimijat ovat arvioineet, että sotatilan myötä kyberuhat lisääntyvät. Todennäköisin kyberuhka olisi pankkiin tai sen kriittiseen palveluntuottajaan kohdistettu palvelunestohyökkäys, jolla pyrittäisiin lamauttamaan kyseisen toimijan verkkosivut.

Hakkerikollektiivi Anonymous on ilmoittanut kaataneensa palvelunestohyökkäyksin muun muassa ison osan valkovenäläisistä pankeista sekä Venäjän keskuspankin. Ei ole mahdotonta, että samaan pystyisivät myös venäläiset hakkerit Suomessa tai muualla EU:ssa.

Venäjällä on kuitenkin kybersodassa mielessään iso maali: koko EU. Rajallisia resursseja ei välttämättä kannata tuhlata yksittäisten pankkitoimijoiden häirintään vaan suunnata vaikkapa maksuliikenteen eurooppalaisiin solmukohtiin.

Miten suomalainen finanssiala varautuu kyberhyökkäyksiin?

Finanssialan yritykset vaihtavat jatkuvasti tietoa Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Hyökkäystietoja ja tilannekuva-arvioita jakamalla parannetaan hyökkäyksiin varautumista.

Sinänsä tilanne ei ole pankeille kyberturvallisuusmielessä muuttunut: pankkeihin kohdistuu palvelunesto- ja muita kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on jo viritetty niin tehokkaiksi kuin mahdollista.

Finanssialan yritykset ja viranomaiset myös harjoittelevat ja testaavat säännöllisesti varautumistaan kyberuhkiin: syksyllä toimijat testasivat varautumistaan Finanssialan FATO-toimintaharjoituksessa ja parhaillaan on käynnissä muun muassa maksuliikkeen häiriöihin varautumista testaava yritysten ja viranomaisten TIETO22-yhteistoimintaharjoitus.

FA:n uutinen Kyberturvallisuuden tila on vakaa – finanssiyhtiöiden varautuminen pitkällä 28.3.2022

Päivitetty 28.3.2022

Miten kansalainen voi varautua kyberhäirintään?

Varmista, että perustietoturva on kunnossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että salasanat ovat riittävän vahvoja, tietokoneiden ja älylaitteiden päivitykset sekä virusturva ovat ajan tasalla. Tärkeää on myös ladata sovelluksia vain luotettavista lähteistä. Hälytyskellojen tulisi soida, jos verkossa sinua pyydetään toimimaan normaalista poikkeavalla tavalla esimerkiksi verkkopankkiin kirjautuessa.

Mikä on SWIFT?

Se on maailmanlaajuinen tietoverkko, jota pitkin maksumääräykset kulkevat pankista toiseen. Esimerkiksi Suomessa myös kaikki maan sisäiset tilisiirrot ovat kulkeneet SWIFT-verkossa pankkien välillä siitä lähtien, kun Suomesta tuli osa yhteistä euromaksualuetta eli SEPAa. Nykyisin SWIFTiä käyttää yli 11 000 pankkia 200 maassa ja sen kautta kulkee päivittäin yli 40 miljoonaa maksumääräystä, joten sen merkitys maailmankaupalle ja -taloudelle on keskeinen. 

SWIFTin kautta kaikki pankit ovat keskenään saavutettavissa, jolloin kansainvälisetkin tilisiirrot onnistuvat. SWIFT on ainoa maailmanlaajuinen maksuja välittävä tietoverkko. Kullakin SWIFTiin kuuluvalla pankilla on BIC-koodi eli bank identification code, jonka kukin pankki hakee SWIFTiltä. BIC on ikään kuin pankin osoite, jonka perusteella maksu tulee oikeaan paikkaan. 

SWIFT on pankkien omistama ja hallinnoima organisaatio, jossa pankit ovat jäseniä ja pääsevät vaikuttamaan sen toimintaan. Maat – kuten Suomi tai Venäjä – eivät ole SWIFTin jäseniä. EU:n ja USA:n 27.2.2022 sopimat SWIFT-rajoitukset koskevatkin pakotepäätöksessä nimettyjä venäläisiä pankkeja, ei Venäjää valtiona.  EU:n asettamien pakotteiden piiriin kuuluvat tässä vaiheessa VTB Bank, Bank Rossiya, Bank Otkritie, Novikombank, Promsvyazbank, Sovcombank ja VEB.RF. Sen sijaan öljyn ja maakaasun kaupan kannalta keskeiset Sberbank ja Gazprombank jätettiin tässä vaiheessa SWIFT-pakotteiden ulkopuolelle. Pakotelistalle saattaa tulla vielä lisää pankkeja.

Pankkien sulkeminen SWIFTin ulkopuolelle lopettaa kaikki niiden kansainväliset maksut Venäjälle ja Venäjältä SWIFTin kautta ja pakotteiden välilliset vaikutukset Venäjän talouteen arvioidaan erittäin merkittäviksi.

Euroopan unioni päätti 9.3. kohdistaa uusia sanktioita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan. Pakotteet kohdistetaan Valko-Venäjän rahoitusjärjestelmään ja Venäjän osalta oligarkkeihin, viranomaisiin, meriliikenteeseen. EU jäädyttää Valko-Venäjän keskuspankin varat. Kaikki kansainväliseen kauppaan ja varojen käyttöön liittyvä maksuliikenne ulospäin estetään. Kolmen Valko-Venäläisen pankin pääsy SWIFT-maksujärjestelmään estyy samaan tapaan kuin venäläispankkien. Sanktiot koskevat Belagroprombankia, Bank Dabrabyta, Valko-Venäjän kehityspankkia sekä näiden tytäryhtiöitä. Myös valkovenäläisten ja Valko-Venäjällä asuvien talletusmahdollisuuksia Eurooppaan rajoitetaan, sillä EU kieltää yli 100 000 euron talletukset.

FA:n uutinen pakotteiden vaikutuksista 3.3.2022.

Päivitetty 9.3. klo 16.55

Miten pankkeihin kohdistuvat pakotteet, esimerkiksi SWIFT-pakotteet, vaikuttavat maksamiseen Suomessa?

Kun SWIFTiin liittyvät pakotteet astuvat voimaan, maksuliikenne Venäjältä tai Venäjälle SWIFTin kautta estyy pakotteiden piiriissä olevien pankkien osalta. Jos siis maksumääräyksessä on mukana venäläinen pankki, jonka BIC-koodin SWIFT on estänyt, maksua ei voida lähettää tai vastaanottaa tästä pankista. Kukin pankki tiedottaa tilanteestaan itse asiakkailleen.

Muuhun Venäjään liittymättömään maksuliikenteeseen – kuten päivittäisasiointiin Suomessa – SWIFT-pakotteet eivät ulotu.

Tärkeää on kuitenkin pitää mielessä, että finanssipakotteiden kokonaisuus on mutkikas ja SWIFT-pakotteet ovat vain sen osa. Jotta raha liikkuisi osapuolten välillä, maksun onkin SWIFT-rajoitusten ohella läpäistävä myös muut pakotevaatimukset. Pakotteet vaikuttavat myös tiettyihin tuotteisiin ja palveluihin, jolloin myöskään niihin kohdistuvaa maksua ei saa välittää. On mahdollista, että myös pakotteiden ulkopuolelle jääviin tuotteisiin tai palveluihin liittyvät maksut voivat viivästyä. Jos maksun saajana on yhtiö tai muu oikeushenkilö, pankit joutuvat myös selvittämään siihen liittyviä omistusketjuja, mikä vaatii aikaa.

Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden vuoksi Visa ja Mastercard ovat estäneet useita venäläisiä rahoituslaitoksia maksuverkostostaan.

Päivitetty 1.3.2022 klo 14.57

Miten kansalainen voi varautua maksamisen häiriöihin?

Useimmiten maksamiseen liittyvät häiriöt ovat Suomessa harvinaisia, tilapäisiä ja kauppa- tai pankkikohtaisia. Niistä yleisimmin selviää esimerkiksi sillä, että pitää mukana erilaisia maksuvälineitä. Matkustettaessa on hyvä huomioida kohdemaassa vallitsevat olosuhteet ja selvittää etukäteen käytössä olevat maksutavat. Suurten käteissummien maahantuontiin saattaa liittyä rajoituksia.

Kannattaako käteistä nostaa varmuuden vuoksi?

Välitöntä tarvetta käteisen nostamiselle ei Venäjän sotatoimien myötä ole Suomessa, mutta tavallisestikin on hyvä pitää hieman käteistä saatavilla. Hyvä määrä on esimerkiksi viikon ruokarahojen verran. 

Yleinen suositus on, että jokaisen tulisi pystyä selviytymään noin kolmen vuorokauden verran esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden osalta. Käteistä on tässä mielessä hyvä olla, mutta sitä ei kannata hamstrata määräänsä enempää. Kriisi- ja poikkeustilanteissa auttaa, jos käytettävissä on jokin muu vaihtoehtoinen maksutapa kuten käteinen, mobiilisovellus tai toisen pankin luottokortti. 

Isoja seteleitä ja suuria setelinippuja ei kannata kuitenkaan kotiin säilöä. Isoilla seteleillä on hankalampi maksaa ja isot setelimäärät ovat riskialttiita ryöstöille tai tulipalolle. Kolikot puolestaan ovat painavia, joten pienet setelit ovat hyvä vaihtoehto. Käteistä kannattaa olla vain sellainen määrä, jota normaalistikin käyttää arjessaan viikon aikana. 

Pankit ovat hyvin varautuneita kriisitilanteisiin, joten omien varojen voi luottaa olevan turvassa myös kriisien aikana. Pankeilla on lainmukainen velvollisuus varautua yhteiskuntaa koetteleviin poikkeustilanteisiin ja varautumista ylläpidetään jatkuvasti. Palvelunestohyökkäykset ovat mahdollisia, mutta ne ovat useimmiten tilapäisiä. Finanssialan yritykset ja viranomaiset harjoittelevat ja testaavat säännöllisesti varautumistaan kyberuhkiin. 

Millaisia vaikutuksia tilanteella on eurooppalaisiin finanssimarkkinoihin?

Finanssivalvonta (Fiva) on 15.3. todennut, että Suomen finanssisektorin vakavaraisuus antaa puskuria kohdata heikentyneet talousnäkymät. Venäjän sotatoimet eivät ole merkittävästi vaikeuttaneet finanssisektorin toimintaa ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia Suomessa. Toimijoiden on kuitenkin varauduttava kasvaneisiin riskeihin. Fiva on myös vahvistanut, että suomalaisella finanssitoimialalla on vähäiset riskit Venäjällä, vaikka yleisesti kaikkiin Venäjä-sijoituksiin liittyy suuri riski.

Sodan ja sen laukaisemien talouspakotteiden vaikutukset ovat suurimmat Venäjällä, jonka finanssimarkkinoiden toiminnan voidaan odottaa häiriintyvän hyvin vakavasti. Käytännössä tämä näkynee ruplan arvon voimakkaana heikentymisenä ja heilahteluna, erilaisten sijoituskohteiden kuten osakkeiden hintojen putoamisena sekä osin myös markkinoiden suoranaisena toimimattomuutena. Jotkin markkinat voidaan myös joutua sulkemaan väliaikaisesti. Vaikutukset näkyvät myös eurooppalaisilla finanssimarkkinoilla. Erityisesti ne yritykset, joilla on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä tai joille Venäjä on tärkeä vientikohde, ovat haavoittuvia tässä tilanteessa, mikä näkynee niiden osakekurssien laskuna ja rahoituksen saannin vaikeutumisena. Valtioiden tukitoimet voivat osin kumota näitä vaikutuksia. Monissa maissa on edelleen käytössä pandemian aikana käyttöön otettuja toimenpiteitä ja rahoitusjärjestelyitä, joita voitaneen tarvittaessa jatkaa.

Päivitetty 28.3.2022 klo 13.00

Miten Venäjän sotatoimien seuraukset vaikuttavat rahastoihin ja muihin Venäjä-sijoituksiin?

Venäjälle on voinut sijoittaa eri tavoin, joko suoraan yksittäisiin osakkeisiin, joukkovelkakirjohin tai niiden kehitystä seuraaviin instrumentteihin (erilaiset todistukset tai Venäjäosakkeiden ”länsimaiset versiot”) tai hajautetusti rahastojen kautta joko ns. tavallisten rahastojen tai pörssinoteerattujen rahastojen (etf) kautta.

Tällä hetkellä kaikkiin Venäjä-sijoituksiin liittyy yleisesti suuri riski. Tämä koskee sekä niiden hinnanmuodostusta ja -vaihtelua että ylipäätään mahdollisuutta käydä niillä kauppaa.

Pääosin kauppa on keskeytetty. Markkinapaikat Venäjällä ovat kiinni tai toimivat rajoitetusti, minkä lisäksi pakotteet vaikuttavat rahansiirtoihin. Venäjän vastapakotteet voivat myös vaikuttaa länsimaisten sijoittajien myyntimahdolisuuksiin ylipäätään. Moskovan pörssi suljettiin 25.2. ja avattiin rajoitetusti kaupankäynnille velkakirjoilla 21.3. ja osakkeilla 24.3.

Koska venäläisten sijoitusten kaupankäynti on keskeytetty, myös Venäjä-rahastojen merkinnät ja lunastukset sekä niiden arvonmääritys on tällä hetkellä yleisesti keskeytetty. Keskeytys on lain ja rahaston sääntöjen sallima toimenpide poikkeuksellisissa tilanteissa. Tarkoitus on suojata sijoittajien etua ja eri sijoittajien tasavertaista kohtelua.

Vaikka keskeytyksiä on ollut ennenkin, ne ovat olleet rajoittuja ja suhteellisen lyhytaikaisia. Nyt ei ole nähtävissä, että markkinat nopeasti avautuisivat ja että rahastot olisi mahdollista avata. Monet sijoittajat ovat lisäksi ilmoittaneet tavoitteeksi irrottautua mahdollisimman nopeasti Venäjä-sijoituksista. Asiakkaita kehotetaan tarvittaessa olemaan yhteydessä omaan palveluntarjoajaansa.

Miten eläkkeiden maksaminen suoritetaan, jos eläkkeensaajan pankki on pakotteiden vaikutuksen alaisena?

Tilannetta on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Mikäli kyse on siitä, että eläkkeensaajan pankki on suljettu SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle, maksua ei voida toteuttaa. Jos eläkkeensaajan pankki kuitenkin pystyy osoittamaan muun lainmukaisen ja turvallisen kanavan maksun toteuttamiseen, sitä voidaan mahdollisesti käyttää eläkkeenmaksajan ja tämän pankin suostumuksella. Vaihtoehtona on toki myös se, että eläkkeensaaja avaa tilin pankkiin, joka ei ole SWIFT-pakotteiden piirissä ja ilmoittaa pankkiyhteyden muutoksen eläkkeenmaksajalle.

Jos kyse taas on siitä, että eläkkeensaajan pankki on muiden kuin SWIFT-pakotteiden kohteena, on selvitettävä, estävätkö pakotteet myös eläkkeenmaksujen kaltaisten kuluttajamaksujen toteuttamisen. Nykyiset pakotteet on ensisijaisesti pyritty kohdistamaan Venäjän valtioon ja sen poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin, joten mahdollista on, että eläkkeet jäisivät niiden ulkopuolelle, jolloin estettä maksun toteuttamiselle ei olisi.

Teoriassa olisi toki mahdollista sekin, että eläkkeensaaja henkilökohtaisesti on pakotteiden kohteena. Tällöin tulkitaan pakotemääräyksiä ja arvioidaan, estävätkö ne myös eläkkeen maksun.

Asiakkaan tulee ensisijaisesti olla yhteydessä omaan pankkiin, työeläkelaitokseen tai kansaneläkkeiden osalta Kelaan, jos etuudet eivät saavu sovitusti tilille.

Vaikeutuuko Suomessa asuvien venäläisten raha-asiointi?

Mikäli tili, maksukortti ja mahdolliset verkkopankkitunnukset ovat suomalaisesta pankista, niiden käytön pitäisi sujua normaaliin tapaan, ellei asiakas itse ole pakotteiden kohteina. Mikäli raha-asiointiin liittyy maksuja Venäjältä tai Venäjälle, pakotteet voivat hidastaa tai jopa estää niiden perille menon. Maksuissa saattaa kuitenkin ilmetä viivästyksiä, sillä pankit joutuvat tutkimaan maksut aiempaa tarkemmin. Pankit välittävät maksut, jotka ovat pakotteet huomioiden mahdollisia.
Päivitetty 4.3.2022 klo 13

Miten Venäjällä töissä olevat suomalaiset voivat hoitaa raha-asioitaan? Toimivatko maksukortit ja pystyykö käteistä nostamaan?

Läntiset pakotteet eivät lähtökohtaisesti vaikuttane Venäjän sisäiseen maksuliikenteeseen, jos pankkitili ja tilinkäyttövälineet ovat venäläisen pankin myöntämiä. Mediassa olleiden tietojen mukaan käteisnostojen määrä on kuitenkin kasvanut rajusti, minkä vuoksi käteisen saatavuudessa on ollut ongelmia. Visa ja Mastercard ilmoittivat keskeyttävänsä liiketoiminnot Venäjällä 10.3 alkaen. Tämän seurauksena Venäjällä myönnetyt Visa ja Mastercard-maksukortit eivät enää toimi maan ulkopuolella, esimerkiksi niillä ei voi maksaa ulkomaisen verkkokaupan ostoksia. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei maksuja ulkomaille voi myöskään suorittaa Apple Payn tai Google Payn kautta. Muualla maailmassa myönnetyt Visa ja Mastercard-maksukortit puolestaan eivät enää toimi Venäjällä. Kiteytetysti voidaan siis sanoa, etteivät Venäjällä myönnetyt Visa ja Mastercard-maksukortit toimi maan ulkopuolella esimerkiksi Suomessa, eivätkä lännessä myönnetyt Visa ja Mastercard-maksukortit toimi Venäjällä. Myöskin suomalaisella pankkitilillä olevien varojen siirtäminen venäläisille pankkitileille voi vaikeutua tai estyä kokonaan pakotteiden vuoksi.
Päivitetty 9.3.2022 klo 12.00.

Mitä turvapaikanhakijan tai maahantulijan pankkipalveluiden toteutuminen vaatii?

Luottolaitoslaki turvaa peruspankkipalvelut kaikille pankkien kuluttaja-asiakkaille, jotka asuvat laillisesti Suomessa tai muussa ETA-valtiossa. Maahantulijan asuinpaikka määräytyy kotikuntalain (201/1994) perusteella ja kriteereinä ovat esimerkiksi ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva jatkuva tai pysyvä oleskelulupa taikka vähintään vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa, mikäli maahantulijan tarkoituksena olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan.

Maahanmuuttovirasto voi myöntää oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan, joten näissä tilanteissa peruspankkipalveluiden edellyttämä laillisen asumisen kriteeri ei välttämättä täyty.

Tarvittavia asiakirjoja peruspankkipalveluiden käyttöön ottamisessa ovat ainakin virallinen henkilöasiakirja, vakituiseen asumiseen liittyvät selvitykset ja selvitykset mahdollisten tilille talletettavien käteisvarojen alkuperästä. Oleskeluluvan saaneella henkilöllä on mahdollisuus saada niin sanottu ulkomaalaisen henkilökortti, mikä auttaa tilanteissa, joissa maahantulijalla ei ole voimassa olevaa passia.

Henkilöille, joilla ei ole henkilöasiakirjaa tai jotka eivät muuten täytä peruspankkipalveluiden myöntämisen edellytyksiä, Maahanmuuttoviraston myöntämä prepaidkortti on käyttökelpoinen ratkaisu muun muassa etuuksien ja palkkojen maksuun sekä varojen käyttöön. Tarkempaa tietoa pankkiasioinnista saa ottamalla yhteyttä yksittäisiin pankkeihin.

Finanssiala ry:n alun perin 22.3.2016 julkaistun ja 18.3.2022 päivitetyn uutisen turvapaikanhakijoiden pankkiasioinnista löydät täältä.  

Päivitetty 11.5.2022

Miten kansalainen voi osallistua avustuskeräyksiin turvallisesti?

Turvallisinta on lahjoittaa tunnetulle hätäapua välittävälle järjestölle, joka tuntee Ukrainan olosuhteet ja jolla on paikalliset kumppanit. Humanitaariseen apuun erikoistuneilla järjestöillä on kriiseissä testatut toimintatavat, henkilöstö ja kokemus, jonka avulla apu pääsee tehokkaasti ja kohdennetusti perille. Rahalahjoitus on tässä vaiheessa turvallisin ja tehokkain vaihtoehto.

Sosiaalisessa mediassa pyörii lukuisia rahankeräyskampanjoita, joista osassa rahaa pyydetään suoraan ulkomaisille tileille. Konfliktitilanne vaikuttaa yleensä esimerkiksi maan infrastruktuuriin ja pankkitoimintaan. Sen takia on turvallisempaa välittää rahat suomalaiseen pankkiin tai suomalaisen alustan kautta kuin maksaa suoraan ukrainalaiselle pankkitilille.

Rahankeräykseen tarvitaan aina rahankeräyslupa ja nopeinta on lahjoittaa järjestölle, jolla lupa jo on. Keräyksen laillisuus kannattaa tarkistaa, koska ihmisten auttamishalu houkuttelee myös huijarit liikkeelle. Luotettavan ja laillisen kerääjän tunnistaa siitä, että kerääjä esittää rahankeräysluvan tai pienkeräysnumeron rahaa pyydettäessä. Lista rahankeruuluvista löytyy poliisin sivuilta. Sotatilanteessa ja humanitaarisessa avustustyössä käytännössä vain rahankeräysluvan omaavat isot tunnetut toimijat pystyvät toimittamaan avun varmimmin perille. Poliisi on ilmoittanut priorisoivansa tällä hetkellä rahankeräyslupien hakemusprosessia. Luotettavuuden varmistamiseksi hakijan tausta tarkistetaan ja hakemusten käsittelyn yhteydessä arvioidaan, ovatko toteuttamiskelpoisia.

Tunnettuja toimijoita ovat esimerkiksi YK-organisaatiot, joista ainakin Suomen Unicef ja Suomen UN Women keräävät varoja Ukrainan auttamiseksi. Suomalaisista kansalaisjärjestöistä ainakin Suomen Punainen Risti, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa lapset, Fida, World Vision ja SOS-Lapsikylä ovat aloittaneet hätäapukeräyksen. Ne ovat myös EU:n humanitaarisen avun (Echon) kumppanuusjärjestöjä, eli EU on arvioinut niiden olevan päteviä humanitaarisen avun toimittajia.
Päivitetty 17.3.2022 klo 13.00

Millä tavalla liikenne- tai autovakuutus on voimassa kriisialueilla?

Eurooppalaisen liikennevakuutusjärjestelmän (Vihreä kortti -järjestelmä) voimassaoloa ei ole toistaiseksi rajoitettu sotatilan tai pakotteiden seurauksena. Kannattaa ottaa kuitenkin huomioon, että ETA-alueen ulkopuolella lakisääteinen liikennevakuutus on voimassa käytännössä ainoastaan vastuuvakuutuksena, jolla katetaan moottoriajoneuvon käytöstä aiheutuva vahingonkorvausvastuu. Vakuutuksesta korvataan siis moottoriajoneuvon käytöstä ulkopuolisille aiheutuneet vahingot. Vahingot korvataan lähtökohtaisesti vahingon tapahtumamaan lainsäädännön mukaisesti. Vahinkojen korvattavuudessa ja maksettavien korvausten tasossa voi olla huomattavia maakohtaisia eroja. Ajoneuvolle itselleen aiheutuneet vahingot korvataan vapaaehtoisesta autovakuutuksesta (kasko). Kaskovakuutuksen osalta turvan voimassaolo ja laajuus määritellään vakuutusehdoissa.

Jos aiot autolla ulkomaille, kannattaa autovakuutusten toimia seuraavasti: 

• Pyydä vakuutusyhtiöstäsi kansainvälinen todistus liikennevakuutuksen voimassaolosta (ns. Vihreä kortti) ja varmista, että se on voimassa niissä valtioissa, joihin olet matkalla 
• Vapaaehtoisen autovakuutuksen (kasko) osalta varmista turvan voimassaolo ja mahdolliset rajoitukset omasta vakuutusyhtiöstäsi 

Mitä ottaa huomioon Suomeen saapuvien venäläisten ajoneuvojen vakuutuksissa?

Venäläisillä ajoneuvoilla pitää Suomeen tullessa olla esittää voimassa oleva vihreä kortti todisteena venäläisestä vakuutuksesta tai niille pitää ottaa Liikennevakuutuskeskuksen myöntämä rajaliikennevakuutus.

Päivitetty 11.4.2022 klo 14.00

Korvaavatko henki- tai työkyvyttömyysvakuutukset sodassa aiheutuneita vahinkoja?

Korvausta henkivakuutuksesta tai vapaaehtoisesta työkyvyttömyysvakuu­tuksesta ei makseta, jos sairaus, vamma tai kuolema on aiheutunut sodasta tai aseellisesta selkkauksesta. Tätä rajoitusta ei sovelleta tietyn poistumisajan aikana aseellisten toimien alkamisesta, paitsi jos kyseessä on suursota tai vakuutettu on itse osallistunut sotaan tai aseelliseen selkkaukseen. Poistumisaika voi olla esimerkiksi 10 tai 14 päivää.

Henkivakuutukseen on vakuutusyhtiön kanssa erikseen sopien mahdollisuus tehdä ns. sotariskilaajennus, jolloin vakuutus on voimassa myös sodan tai aseellisen selkkauksen aikana. Laajennettu turva ei kuitenkaan koske suursotaa eikä tilanteita, joissa vakuutettu on itse osallistunut sotaan tai aseelliseen selkkaukseen.

Vakuutusyhtiöiden ehdot voivat jonkin verran vaihdella, joten on syytä aina tarkistaa vakuutuksen kattavuus ehdoista ja tarvittaessa omasta vakuutusyhtiöstä.

Korvaako matkavakuutus, jos matkustan tai oleskelen Ukrainassa tai Venäjällä?

Suomen ulkoministeriö on antanut suomalaisille kehotuksen poistua välittömästi Ukrainasta ja välttää kaikkea matkustamista Venäjällä tai Valko-Venäjällä. Ulkoministeriön suosituksen vuoksi matkavakuutus ei yleisesti korvaa tapaturmia tai sairastumisia näissä maissa.

Mikäli olet ollut maassa jo ennen matkustussuosituksen antamista, sinulla on vakuutusehdoissa määritelty aika poistua kriisialueelta. Poistumisaika voi olla esimerkiksi 10 tai 14 päivää. Tänä aikana vakuutus korvaa normaaleja matkasairauksia ja -tapaturmia mutta ei sodasta tai aseellisesta selkkauksesta aiheutunutta sairautta, vammaa tai kuolemaa. Vakuutus ei myöskään korvaa, jos kyseessä on suursota tai vakuutettu on itse osallistunut sotaan tai aseelliseen selkkaukseen.   

Vakuutusyhtiöiden ehdot voivat jonkin verran vaihdella, joten on syytä aina tarkistaa vakuutuksen kattavuus ehdoista ja tarvittaessa omasta vakuutusyhtiöstä.