Kansalaisille tarjottaviin sotepalveluihin täsmällistä määrittelyä
Työtapaturma- ja liikennevakuutusten prosessien tietojenvaihtoa sähköistettävä
Mitä käytännön toimia tarvitaan?
- Tarvitsemme kansallisesti määritellyt yhtenäiset sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuusindikaattorit. Palveluiden saatavuuden helpottamiseksi tulee käyttää palveluseteleitä oikea-aikaisesti.
- Sosiaali- ja terveysministeriön on käynnistettävä työtapaturma- tai liikennevakuutuksen piirissä tapahtuvien onnettomuuksien tietojenvaihdon sähköistäminen. Hyvinvointialueet on oltava mukana uudistuksessa. Sähköinen järjestelmä vauhdittaisi prosessia ja taklaisi tietoturvariskit.
Palvelulupauksella tarkoitetaan määrittelyä, millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Lakisääteisen työtapaturma- ja liikennevakuutuksen piirissä tapahtuvien onnettomuuksien tietojenvaihtoa on sähköistettävä.
Uusien hyvinvointialueiden tehtävissä ei ole selvästi määritelty, mitä julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut pitävät sisällään: mistä vastaa yhteiskunta ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla. Kansalaisten mahdollisuutta yhdenvertaiseen hoitoon ja hoivaan ajoissa sekä palvelujen yhteistä tasoa eri puolilla Suomea voidaan parantaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella. Nyt tarvitaan tarkemmin määritelty palvelulupaus: mistä osasta palveluita vastaa yhteiskunta, ja mikä on kansalaisen omalla vastuulla.
Palveluiden yhtenäinen taso eri puolilla Suomea on turvattava valtakunnallisella ohjauksella. Kansalaisella on oltava mahdollisuus täydentää palveluja vakuutuksella tai omaehtoisella rahoituksella yksityisen sektorin palveluja hyödyntäen. Jos palvelulupausta ei ole täsmällisesti määritelty, kansalainen ei välttämättä osaa hakea hänelle kuuluvaa etuutta tai hän ylivarautuu päällekkäisin palveluihin.
Työtapaturma- tai liikennevakuutuksen piirissä tapahtuneet onnettomuudet käynnistävät todellisen paperirumban. Julkisista hoitoyksiköistä lähetetään vuosittain vakuutusyhtiöihin arviolta satojatuhansia papereita, jotka sisältävät arkaluontoisia potilastietoja. Miksi sallimme potilastiedon siirtämisen paikasta toiseen työllistävänä ja epävarmana paperipostina, vaikka sähköinen järjestelmä vauhdittaisi prosessia ja taklaisi tietoturvariskit? Prosessin seurauksena pelkästään hallinnollisia menoja syntyy arvioltaan viidestä kymmeneen miljoonaa euroa vuodessa.
Sähköiselle toimintamallille ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Jo turvallisuuden takia potilastietojen välittäminen paperilla olisi ehdottomasti kiellettävä. Sähköisen järjestelmän avulla paperirumba muuttuu automatisoiduksi prosessiksi, jossa tieto liikkuu turvallisesti eri toimijoiden välillä. Mallissa on huomioitu lainsäädännön mukaiset oikeudet potilastietoihin, eikä vakuutusyhtiöiden oikeus tietoihin kasva nykyisestä. Toimintamallin toteuttamiseksi STM:n tulisi käynnistää hanke tietojenvaihdon sähköistämiseksi. Hyvinvointialueiden osallistuminen on hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
