Korot nousevat ja suomalaisten kotitalouksien velkataakasta esitetään huolestuneita kommentteja. Finanssialan pyöreän pöydän keskustelussa pohditaan huippuasiantuntijoiden voimin, ajaako asuntolaina suomalaiset perikatoon.
Keskustelua on herättänyt erityisesti tulosidonnaisen velkakaton puute, jollaista on esitetty yhdeksi ratkaisuksi velkaantumiseen. Viranomaisten työkalupakissa on jo työkaluja, joilla hillitä velkaantumista. Asuntolainakatto rajaa asuntolainan kokoa suhteessa vakuuksiin.
Lainanhakijan maksukykyä arvioidaan pankeissa Finanssivalvonnan suosituksen mukaisesti stressitestillä. Tämän vuoden alusta tuli voimaan myös Fivan suositus, joka määrittää, miten paljon enimmillään asuntolainanhakijan nettotuloista voi kulua erilaisten velkojen hoitoon. Vaikutuksiltaan se on lähellä tulosidonnaista velkakattoa. Lisäksi eduskunta on juuri hyväksynyt lain, joka sisältää 30 vuoden enimmäispituuden asuntolainoille.
Finanssialan huolena on ollut, että erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole kunnollista käsitystä. Toimet vaikuttavat velkaantumiseen, työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto. Näistä yhteisvaikutuksista on tarvetta saada tietoa ennen kuin aletaan esittää uusia toimia kuten tulosidonnaista velkakattoa.
Miten talouden asiantuntijat näkevät suomalaisten velkaantumisen ja asuntolainoituksen nykytilan?
Keskustelemassa 15.2. klo 9.00–10.30
- Marja Nykänen, johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki
- Juha Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö
- Emilia Kullas, johtaja, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA
- Veli-Matti Mattila, pääekonomisti, Finanssiala ry
Webinaaria voit seurata Teamsin välityksellä. Saatavilla on myös tallenne. Ilmoittautumalla saat myös jälkikäteen linkin tallenteeseen ja tilaisuuden materiaaleihin.
Tallenne tilaisuudesta
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
