Poikkeusoloihin varautuminen

Kansallinen varautumisen sääntely
ei sovellu eurooppalaisille markkinoille

Kansalaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle välttämättömät rahoituspalvelut on kyettävä turvaamaan mahdollisimman häiriöttöminä myös poikkeusoloissa.
Laajasti verkostoituneen, pitkälle digitalisoituneen ja keskinäisriippuvuuksien varaan rakentuvan yhteiskunnan varautumista ei voida hoitaa kansallisen sääntelyn lähtökohdista.
Poikkeusoloihin varautuminen edellyttää toimialojen rajat ylittävän yhteistyön tiivistämistä kansallisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisten yhteismarkkinoiden tasolla.
Finanssialaan ei tule kohdistaa kohtuuttomia tai muita elintärkeitä sektoreita ankarampia vaatimuksia. Toimijoiden tavanomaisesta poikkeavat kustannukset on korvattava ja liiketoimintaratkaisuille on varattava riittävä siirtymäaikaa.

Rahoitusala on sitoutunut toimiin, joilla varaudutaan mahdollisiin poikkeusoloihin yhteiskunnassa. Varautuminen tapahtuu tehokkaimmin alan ja viranomaisten välisellä hyvällä yhteistyöllä. Lainsäädäntöön pohjautuva kansallinen sääntely poikkeusoloihin varautumisessa ei sovellu eurooppalaisille markkinoille.

Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2017 työryhmän valmistelemaan rahoitusalan varautumista poikkeusoloihin koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmä perustettiin vastaamaan nykyisen turvallisuustilanteen tarpeisiin ja teknologian haavoittuvuuteen. Hankkeen tavoitteena on rahoitusalan kansallisten varautumisvaatimusten kiristäminen.

Käynnissä on tällä hetkellä useita aiheeseen liittyviä hankkeita:

VM:n lainsäädäntöhanke rahoitusalan kansallisten varautumisvaatimusten kiristämiseksi
FA:n johdolla valmistui joulukuussa 2020 rahoitusalan oma varautumisselvitys, jossa esitettiin ratkaisuja tilisiirto ja korttimaksamisen sekä arvopaperiliikkeen mahdollistamiseen poikkeusoloissa ja niihin rinnastuvissa häiriötilanteissa.
EU:n komission ehdotus rahoitusmarkkinoiden digitaalista häiriönsietokykyä koskevaksi sääntelyksi (U 58/2020, ks. liite)

Finanssiala pitää tärkeänä ja vilpittömän yhteistyön periaatteen edellyttämänä, että sääntelytarpeet käsitellään EU:n rahoitusmarkkinoiden digitaalista häiriönsietokykyä koskevan sääntelyhankkeen yhteydessä.