Makrovakausvälineet

Kotitalouksien ylivelkaantumista torjuttava – asuntorahoituksen toimivuutta
ja työvoiman liikkuvuutta ei saa vaarantaa

Makrovakausvälineet ovat viranomaisten päätösvallassa olevia toimenpiteitä kuten pankeille asetettavia lisäpääomavaatimuksia tai luotonantoon liittyviä rajoituksia (esim. asuntolainojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto).
Makrovakausvälineillä pyritään edistämään kansantalouden vakaata kehitystä estämällä rahoitusjärjestelmästä kumpuavien kriisien syntyä. Niiden tarkoituksena on pienentää esimerkiksi kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä sekä vahvistaa pankkijärjestelmän sietokykyä erilaisia taloudellisia häiriöitä vastaan.

Hallitus esitti kesäkuussa 2022 uusia makrovakauden valvontavälineitä, joista osa on kannatettavia ja osaan sisältyy merkittäviä ongelmia.
- Kannatettavia ehdotuksia ovat muun muassa pienlainayhtiöiden tuominen Finanssivalvonnan (Fiva) valvonnan piiriin sekä taloyhtiölainojen lainakatto.
- Erityisen ongelmallinen on Fivalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskien hallinnasta luotonannossa. Tämä on päällekkäistä EU-sääntelyn kanssa ja tulee Finanssiala ry:n mielestä poistaa esityksestä.
- Asuntolainojen enimmäispituuden sääntely ei ole Suomessa tarpeen ja saattaa jopa lisätä kotitalouksien riskejä.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi heinäkuussa 2021, ettei aio edistää valtiovarainministeriössä valmistelussa ollutta kotitalouksien tulosidonnaista velkakattoa.
Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.
Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee.