On varmistettava finanssialan kyky rahoittaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä sekä vihreää siirtymää. Tämä edellyttää, että tulevalla vaalikaudella alan verotukseen ei tehdä kiristyksiä ja sääntely pidetään järkevällä tasolla. Kansallisella lisäsääntelyllä ei tule luoda alalle uusia rasitteita.
Mitä käytännön toimia tarvitaan sääntelyssä?
- FA esittää hallitusohjelmaan kirjausta, että finanssialan kansallisesta lisäsääntelystä tehdään kokonaisselvitys ja arvioidaan sen pohjalta sääntelyn tarpeellisuus. Seuraavalla vaalikaudella on vältettävä esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten nostamista ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä.
- Kansallisen lisäsääntelyn huolellisen tarveharkinnan ja vaikutusarvioinnin on oltava osa virkamiesten konkreettisia lainsäädännön valmisteluohjeita ja työryhmien asettamispäätösten vakiolauseke.
- Uutta EU-sääntelyä luotaessa on aina kriittisesti tarkasteltava olemassa olevaa sääntelyä. Vastaavia periaatteita on sovellettava myös kansallisessa sääntelyssä ja pohdittava, voidaanko uuden sääntelyn yhteydessä noudattaa mahdollisuuksien mukaan Yksi sisään, yksi ulos -periaatetta.
Finanssialan toimijoiden sääntely on moninkertaistunut reilun vuosikymmenen aikana. Sääntelyllä on tärkeä roolinsa finanssimarkkinoiden vakauden ylläpidossa, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja kuluttajansuojan turvaamisessa.
Yhä suurempi osa uudesta sääntelystä tulee Euroopan finanssivalvontaviranomaisilta eli poliittisen päätöksentekojärjestelmän ulkopuolelta. Direktiivien tai asetusten nojalla annettavat alemman tason säännökset ja ohjeet ovat kasvaneet määrältään moninkertaisiksi.
Monimutkaiset säännökset ja toistuvat toimintatapojen muutokset tulevat finanssialan yrityksille kalliiksi, mikä väistämättä heijastuu asiakkaisiin. Esimerkiksi pankkirahoituksen saatavuuden heikentyminen vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien investointeihin sekä talouden vihreän siirtymän toteutumiseen.
Taustaa
Finanssitoimiala vauhdittaa talouden kasvua ja työllisyyttä, kun sen kilpailukyvystä huolehditaan. Alan yritysten mahdollisuudet kilpailla, innovoida ja kehittää liiketoimintaansa tehokkaalla, asiakkaiden ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tavalla on turvattava.
Finanssiala ry:ssä on kerätty konkreettisia esimerkkejä sääntelystä, joka koetaan monimutkaiseksi, päällekkäiseksi tai muuten uudelleentarkastelun tarpeessa olevaksi.
Mitä verotuksessa pitää välttää?
- FA:n mielestä Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssialan yrityksiin kohdistuvaa rahoitustoimintaveroa. EU-tasolla Suomen tulisi vastustaa rahoitusmarkkinaveron (finanssitransaktiovero, FTT) käyttöönottoa.
- Verotuksella ei tule heikentää kotimaisten pääomamarkkinoiden toimintaa ja suomalaisten sijoituskohteiden houkuttelevuutta. Verosääntelyllä ei tule myöskään vähentää kansalaisten kannusteita säästää eri sijoituskohteisiin.
- Verotuksellinen sääntely-ympäristö on pidettävä ennakoitavana ja varmistettava, ettei suomalaisen finanssialan kansainvälistä kilpailukykyä heikennetä epätarkoituksenmukaisella verosääntelyllä (kuten tosiasiallisen johtopaikan sääntelyn ulottamisella myös sijoitusrahastoihin).
Vaalien alla ehdotettu rahoitustoimintavero iskisi finanssialan yritysten ohella sen asiakkaisiin ja työntekijöihin. Jos vero perustuisi palkkasummaan, se lisäisi kannusteita automatisoida toimintoja ja siirtää niitä ulkomaille. Kustannusten nousu todennäköisesti välittyisi osin myös asiakkaille markkinakilpailun asettamissa puitteissa. Rahoitusmarkkinavero vuorostaan lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia ja siirtäisi kaupankäyntiä niille markkinoille ja niihin rahoitusinstrumentteihin, jotka eivät olisi veron piirissä. Vero alentaisi työeläkevarojemme tuottoja. Tämä lisäisi paineita eläkemaksujen korotuksiin tai etuuksien leikkauksiin.
Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia. Finanssialan kokonaisverokädenjälki oli vuonna 2021 arviolta 4,8 miljardia euroa. Finanssiala on keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskuntamme rahoittamisessa. Toimiala paitsi luotottaa kotitalouksia ja yrityksiä, myös toimii pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana. Sen sijaan, että mietitään alan verorasituksen lisäämistä, olisi pohdittava keinoja, joilla houkutellaan Suomeen uutta finanssialan toimintaa, joka luo työpaikkoja ja kerryttää verotuloja.
Taustaa
Veropolitiikan on oltava ennustettavaa. Ennustettava toimintaympäristö lisää yritysten luottamusta toimia Suomessa. Poukkoilua yritysten verotuksen ja sijoittamiseen kohdistuvien verojen osalta on vältettävä. Verotuksen on oltava myös neutraalia, eikä esimerkiksi eri sijoitusmuotoja saa asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan.
Verojärjestelmän tulee lisäksi olla yksinkertainen ja selkeä. Esimerkiksi päällekkäisiä samaan toimintaan kohdistuvia veroja on vältettävä, sillä nämä hämärtävät kuvaa kokonaisverorasituksesta.
Suomen on oltava houkutteleva paikka kansainvälisille pääomille. Suomessa ei voida suhtautua vähättelevästi verotuksen vaikutuksiin globaaleilla markkinoilla. Kriisien värittämässä maailmantilanteessa tämä korostuu.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
