Nuorissa maksupetosten tulevaisuus?

Kirjoittaja katsoo vasemmalle käsi huulilla ja pohtii

Hiljattain julkaistiin OECD-maiden PISA-testien tulokset talousosaamisen osalta. Suomi ei ollut testeissä mukana vielä, mutta osallistuu onneksi seuraavalla kerralla. Tuloksista kuitenkin näkee, millä tasolla osaamisessa maailmalla mennään.

Tuloksissa silmiinpistävää oli, että OECD:n mukaan vasta korkeimmalla osaamistasolla testiin osallistuneet 15-vuotiaat nuoret osaavat tunnistaa erilaisia maksamisen ja talousosaamisen maailmaan liittyviä huijausyrityksiä. Keskimäärin kaikkien testattujen maiden oppilaista vain 12 prosenttia oli osaamiseltaan tällä tasolla.

Suomalaisten nuorten osaaminen tuskin on kirkkaasti OECD-maiden keskiarvoa parempi. Tulos on varsin huolestuttava, sillä moni 15-vuotias hallinnoi jo pankkitiliä ja hänellä on mahdollisuus tehdä maksuja. Erilaisten huijausten tunnistamiseen on siten keskityttävä nykyistä painokkaammin.

Olennaisessa osassa talouslukutaidon parantamista myös Suomessa on eriarvoisuuden vähentäminen kaikkinensa.

Tulokset julkaissut OECD painotti, että parempien taloustaitojen hankkiminen ei ole pelkästään koulun harteilla, sillä talouslukutaidossa on kyse myös muusta kuin pelkästä koulussa opitusta. On osattava soveltaa sekä matemaattisia taitoja, lukutaitoa ja ongelmanratkaisutaitoja. Ne eivät ole suoraan johdettavissa kouluaineista. Vastuunsa on niin vanhemmilla kuin koko ympäröivällä yhteiskunnalla.

Finanssialaa luonnollisesti kiinnostaa se, miten talousosaavia kansalaisia Suomeen tulevaisuudessa putkahtelee. On kaikkien etu – kansalaisten itsensä, finanssialan yritysten, koko Suomen – että ihmiset hoitavat raha-asiansa tolkullisesti ja ymmärtävät, mistä niissä on kyse eivätkä lankea ensimmäisiin huijausyrityksiin. Finanssiala on kannattanut esimerkiksi sitä, että kouluissa talousosaamisen opetusta lisätään. Tuoreimmassa perusopetussuunnitelmassa talousosaaminen tuli uutena elementtinä alakoululaisten opetukseen.

Alana kannamme vastuuta myös konkreettisesti tarjoamalla talousopetukseen välineitä. Yläkoululaisille tarjoamme yhteistyössä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n sekä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa Zaldo-nimistä verkossa olevaaoppimisympäristöä, jota opettajat voivat hyödyntää opetuksessa. Zaldo uusiutuu tulevana syksynä tekniikaltaan ja saa samalla pikkusisaren, Mini-Zaldon, joka on suunnattu juuri 4–6-luokkalaisille. Vastaamme siten kovimpaan tarpeeseen, sillä olemassa olevia alakoululaisille suunnattuja talousoppimateriaaleja ei ole kovin paljon tarjolla.

PISA-testissä kävi ilmi, että sosioekonomisesti paremmassa asemassa olevat oppilaat pärjäsivät talouslukutaidossa selvästi paremmin kuin heikommasta taustasta tulevat. Tulos ei ollut kovin yllättävä, mutta sitäkin tärkeämpi. Olennainen osa talouslukutaidon parantamista myös Suomessa on eriarvoisuuden vähentäminen kaikkinensa.

Siinä tosin puhutaan jo suuremmista asioista kuin pelkästä talousosaamisesta.

Lue myös: Talouslukutaidon Pisa-testit: Oma pankkitili parantaa osaamista

Lisätietoa talouslukutaidon Pisa-testeistä OECD:n sivuilla

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat