Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.
Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tuoreen arvion mukaan pandemian jatkuminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa, etenkin niissä maissa, joita pandemia on kohdellut rajuimmin. Useissa maissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Yksi ongelmien mittari on järjestämättömien lainojen määrä, joka ennen korona-aikaa oli yhteensä 500 miljardia euroa. Nyt niiden määrän ennakoidaan nousevan merkittävästi. Samalla maiden väliset erot todennäköisesti kasvavat entisestään. Kreikassa järjestämättömien lainojen osuus pankkien saamisista oli viime kesänä reilut 30 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus oli vain 1,5 prosenttia.
Pankkiunioissa markkinakurista on pidettävä tiukasti kiinni – sijoittajat vastaavat omasta pankistaan
Finanssikriisi teki Kaupin mukaan karulla tavalla selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä EU:ssa. ”Reilut viisi vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Pankkiunioniin sisältyvälle yhteisvastuulle on kuitenkin asetettava selkeät rajat. Taustalla on huoli moraalikadon leviämisestä.”
”Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on kuitenkin vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden järjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset”, Kauppi korostaa.
Suomen on pidettävä Kaupin mukaan kiinni EU:n perussopimuksen periaatteesta, että kukin maa vastaa lähtökohtaisesti taloutensa ongelmista. Kukin pankki vastaa myös omista ongelmistaan. Pankin omistajat vastaavat omasta pankistaan. Tämä on ollut kriisinratkaisusääntelyn lähtökohta.
“Suomen on toimittava johdonmukaisesti pankkiunionineuvotteluissa ja vaadittava riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on noudatettava markkinakuria ja korostettava jäsenmaiden omaa vastuuta. Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologian kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun”, Kauppi painottaa.
Mediatilaisuuden esitysmateriaali