Suomalainen finanssiala on pettynyt euroryhmän maanantaina 30.11. tekemään päätökseen, jolla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tuodaan yhteisvastuun piiriin etuajassa. Päätös kytkeytyy pankkiunionin yhteisen kriisirahaston vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton aikaistamiseen kahdella vuodella eli vuoteen 2022. "Pankkien yhteisvastuun laajentaminen keskellä pahenevaa talouskriisiä ei ole viisasta suomalaispankkien ja niiden asiakkaiden kannalta. Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Finanssiala yhtyy Suomen hallituksen johtopäätökseen, jonka mukaan pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskien väheneminen ei ole edennyt merkittävästi. Lisäksi koronapandemia on kääntämässä riskit uudelleen selvään kasvuun. Tämä ei vielä näy täysimääräisesti riskejä kuvaavissa tunnusluvuissa. Monissa jäsenmaissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
Järjestämättömien lainojen määrä on edelleen yli 500 miljardia euroa, ja erot maiden välillä ovat huomattavia. Kreikassa niiden osuus pankkien saamisista on reilut 30 prosenttia, kun Suomessa osuus on vain 1½ prosenttia.
Vaikutuksia koko Suomen talouden kykyyn toipua kriisistä
Ylimääräisten vakausmaksujen maksaminen heikentäisi Kaupin mukaan pankkien kannattavuutta ja siten niiden kykyä rahoittaa omia asiakkaitaan.
”Suomessa taloustilanne on heikentynyt pandemian myötä selvästi ja monien pk-yritysten taloustilanne on vaikea. Pankit alkoivatkin jo keväällä varautua luottotappioiden kasvuun. Jos luottotappioiden kasvun ohella suomalaiset pankit joutuvat maksamaan tuntuvia määriä ylimääräisiä vakausmaksuja yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, se heikentää niiden kykyä jatkaa kotitalous- ja yritysasiakkaidensa luotottamista. Tämä vaikuttaa koko Suomen talouden kykyyn toipua talouskriisistä”, Piia-Noora Kauppi sanoo.