EU kaivaa uomia kovaa vauhtia digitalisoituvalle finanssialalle – tarkoitus on edistää digitalisaatiokehitystä koko EU-alueella, mutta samalla kiinnittää huomiota erilaisiin riskeihin. Suomalaisen finanssialan näkökulmasta EU-tasoisten askelmerkkien teko on erittäin tervetullutta. Tulevilta säännöiltä kaivataan tasapuolisuutta ja pitkäikäisyyttä.
”Suomalaisen finanssialan näkökulmasta on tärkeää, että markkinoille tulevia uusia toimijoita on kohdeltava sääntelyn puolesta tasavertaisesti suhteessa perinteisiin finanssiyhtiöihin”, sanoo Finanssiala ry:n lakimies Eeva Lahikainen. ”Tämä koskee paitsi sääntöjä, myös uusiin tulokkaisiin tai toimintatapoihin kohdistettua valvontaa.”
Lainsäädännön tuettava digitalisoitumista
Kun sääntöjä luodaan, olisi niistä yritettävä tehdä periaatepohjaiset ennemmin kuin täsmälliset, nykytilaa tarkasti säätelevät. Mikäli sääntely on kovin tarkkaa, kasvaa riski siihen, että sääntely vanhenee nopeasti teknologian kehittyessä. Tällaisessa tilanteessa periaatepohjainen ohjaus on joustavampi.
Tulevassa toimintasuunnitelmassa on muutoinkin tärkeää kiinnittää huomiota lainsäädännön asettamiin esteisiin digitalisaatiolle. Esimerkiksi tekoälyn opettamiseen ja hyödyntämiseen liittyy EU:n tietosuojasääntelyn näkökulmasta esteitä palvelunkehittämisen näkökulmasta. Samoin esimerkiksi pilvipalveluiden hyödyntäminen on nykyisellään rajoitettua.
Finanssiasiakkaille annettavien dokumenttien pitäisi jatkossa saada lähtökohtaisesti olla digitaalisessa muodossa ja vältettävä tiedonantovelvoitteita paperimuodossa. Paperimaailma on paitsi työlästä, myös ympäristöä kuormittavaa.
”Suomessa digitaalinen kehitys on pitkällä varsinkin yleiseurooppalaisesta näkökulmasta katsoen, joten meidän suomalaisten on pidettävä tällaisia asioita esillä etunenässä”, Lahikainen toteaa. Kun asiakkaille myydään erilaisia finanssituotteita, on heille lain mukaan annettava vakiomuodossa keskeiset tiedot tuotteesta. Joissakin tapauksissa ne on pakko toimittaa asiakkaalle paperimuodossa, vaikka sähköinen dokumentti olisi monesti kätevämpi.
Jos dataa jaetaan, on mietittävä muunkin kuin finanssidatan jakamista
Yksi komission kaavailemista uudistuksista on avata finanssialan asiakkailta saatua dataa muiden toimijoiden käyttöön vielä nykyistä enemmän. Finanssidatan avaamisessa otettiin ensiaskeleet, kun sääntely nimeltä PSD2 astui voimaan ja pakotti pankit sallimaan kolmansille palveluntarjoajille pääsyn omien asiakkaidensa maksutileille, jos asiakkaat niin halusivat. Sen avulla luotiin mahdollisuudet uudenlaisten maksupalvelujen synnylle – yhtenä esimerkkinä mainittakoon Suomessakin avautuneet palvelut, joissa asiakas voi hallita useissa pankeissa olevia maksutilejään yhdestä palvelusta.
Nyt tietojen avaamista kaavaillaan vietäväksi pidemmälle. ”On tärkeää, että dataa jaetaan vapaaehtoisesti ja vastavuoroisin periaattein. On harkittava myös muun datan kuin finanssiyhtiöiden datan hyödyntäminen. Myös muiden kuin finanssialan toimijoiden hallussa olevasta datasta voi olla hyötyä finanssialan palveluita kehitettäessä”, Lahikainen sanoo.
Myös jatkossa datan jakamisen ehtona on oltava asiakkaan suostumus ja yksityisyydensuojan kunnioittaminen.