Mitä käytännön toimia tarvitaan?
- Suomalaisia, joilla on varallisuutta, pitää kannustaa vapaaehtoisesti ottamaan nykyistä suurempaa vastuuta oman hyvinvointinsa rahoituksesta esimerkiksi erilaisilla vakuutustuotteilla.
- Senioreille on tarjottava mahdollisuus hyödyntää nykyistä helpommin omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa tukemiseksi. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on elvytettävä.
- Yksilön on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää työeläkkeelle. Elinikäisen eläkevakuutuksen verokohtelun on oltava kannustavaa.
Asiakkaan varallisuutta ei pidä huomioida sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuissa. Ihmisiä, joilla on varallisuutta, pitää kannustaa vapaaehtoisesti ottamaan suurempaa vastuuta oman hyvinvointinsa rahoituksesta.
Perustelut
Suomalaisten elintaso on lähes kymmenkertainen vuoteen 1950 verrattuna. Eläkeläiset kuitenkin kokevat, ettei heillä ole varaa hoivapalveluihin – perintöön kyllä. (Ilmarisen tutkimus 2014)
Vuonna 2013 julkaistun VATT:n tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat ovat valmiita osallistumaan oman vanhuuden hoivansa rahoitukseen myös säästöillään ja varallisuudellaan, jos eläketulot eivät riitä. Samaisessa tutkimuksessa aikuiset lapset kertoivat olevansa halukkaita luopumaan perinnöstään vanhempien hoidon vuoksi.
Julkisten palveluiden tulee olla tarjolla kaikille saman tasoisina. Jokaisen on itse voitava päättää, haluaako käyttää omaa varallisuuttaan lisäpalvelujen hankintaan.
Samaisessa vakuutustutkimuksessa niin ikään 79 % vastaajista oli samaa tai osittain samaa mieltä väittämästä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.
Taustaa
Finanssiala ry:n vuonna 2018 teettämän vakuutustutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista on samaa tai osittain samaa mieltä väittämästä, että omistusasunnon tai muun varallisuuden ei tulisi jatkossakaan korottaa kunnallisten hoivapalvelujen asiakasmaksuja.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja