EU:ssa on jälleen pohdittavana, tulisiko valmistella direktiivi vakuutusyhtiöiden yhteistakuujärjestelmistä. Näillä tarkoitetaan vakuutusyhtiöiden yhteisvastuuseen perustuvia rahastoja tai muita järjestelyjä, joiden tavoitteena on turvata asiakkaiden saatavat vakuutusyhtiön maksukyvyttömyystilanteessa.
Yhteistakuujärjestelmiä koskevan direktiivin tarpeellisuutta on pohdittu 2010-luvulla jo useaan kertaan, mutta hanke on kaatunut jäsenvaltioiden vastustukseen. EU-tason harmonisointia ei ole pidetty tarpeellisena, koska vakuutusmarkkinat EU:ssa ovat pitkälti edelleen kansalliset, mistä eri maiden toisistaan poikkeavat eläkevakuutusjärjestelmät ovat hyvä esimerkki. Tällä kertaa asiaa pohtii komission pyynnöstä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA.
Suomi ollut kriittinen EU-sääntelyyn
Suomessakin muiden jäsenvaltioiden enemmistön näkemys on jaettu laajasti, viimeksi vuonna 2015, eduskunta linjasi valtioneuvoston kannan mukaisesti, että Suomen tulee suhtautua kriittisesti yhteistakuujärjestelmiä koskevaan EU-sääntelyyn. Finanssiala on eduskunnan kanssa samaa mieltä. Eduskunta perusteli kantaansa sillä, että vakuutustoiminnassa yksittäisen yrityksen vaikeudet eivät ole omiaan leviämään koko toimialalle vastaavalla tavalla kuin pankkisektorilla. Myös kansalliset erityispiirteet korostuvat vakuutussektorilla pankkijärjestelmää enemmän.
EIOPA julkaisi heinäkuussa 2019 konsultaatiopaperin yhteistakuujärjestelmien harmonisoimiseksi. Siinä EIOPA ehdottaa, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi luotava tietyt minimivaatimukset täyttävä yhteistakuujärjestelmä sekä vahinko- että henkivakuutuksia varten. EIOPA rakentaisi mallin kotivaltioperiaatteen varaan eli vakuutusyhtiön kotimaan järjestelmä vastaisi korvauksista myös rajat yli tapahtuneen tarjonnan tilanteissa. Konsultaatiokierroksen jälkeen EIOPA on jatkanut asian valmistelua ja antanee ehdotuksensa komissiolle tämän vuoden kesällä.
Suomessa yhteistakuujärjestelmät lakisääteissä vakuutuksissa
Vakuutusyhtiön maksukyvyttömyystilannetta varten Suomessa on yhteistakuujärjestelmät lakisääteisissä vakuutuksissa (liikenne-, potilas-. lakisääteinen tapaturmavakuutus ja työeläkevakuutus). Näin on turvattu se, että kaikissa lakisääteisissä vakuutuksissa vakuutetut ja muut korvauksensaajat saavat vakuutusyhtiön konkurssissa aina täysimääräisesti heille kuuluvat korvaukset. Lisäksi vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa kuluttaja-asemassa olevien asiakkaiden asema on turvattu siten, että heidän saatavillaan on etusija muihin saataviin nähden.
Henkivakuutuksessa yhteistakuujärjestelyä ei ole. Asiaa selvitettiin Suomessa perusteellisesti 90-luvun lopulla Henkivakuutusyhtiö Apollon ja Henki-Kansan konkurssien jälkeen. Selvitys päätyi siihen, että vakuutusmarkkinoidemme keskittyneisyyden vuoksi järjestelyä ei ole mahdollista luoda ilman valtion eli veronmaksajien tukea.
FA yhtyy edelleen valtioneuvoston ja eduskunnan kantaa vuodelta 2015 ja katsoo, että Suomen tulee suhtautua kielteisesti yhteistakuujärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön harmonisointiin, koska
- Direktiivi voisi pakottaa Suomen muuttamaan lakisääteisiä vahinkovakuutuksia, erityisesti lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevat yhteistakuujärjestelmät, jotka tällä hetkellä antavat korvauksenhakijalle 100 %:n suojan myös silloin, kun vakuutuksen on myöntänyt ulkomainen vakuutusyhtiö
- Suomen keskittyneillä henkivakuutusmarkkinoilla yhteistakuujärjestelmän rahoitus on mahdollista toteuttaa vain valtion eli veronmaksajien tuella. Ison tai keskisuurenkin henkivakuutusyhtiön konkurssi voisi vaarantaa muiden henkivakuutusyhtiöiden olemassaolon ja lisäisi siten epävakautta markkinoillamme.