Maksujenvälitys on tärkeässä asemassa EU-komission agendalla. Finanssiala pitää tärkeänä komission syyskuussa julkaiseman vähittäismaksustrategian tavoitteita edistää moderneja, digitaalisia ja hyvin toimivia Euroopan vähittäismaksumarkkinoita. Kuluttajilla ja yrityksillä on oltava käytettävissään helppoja, nopeita ja turvallisia maksuvaihtoehtoja.
Komission suunnitelmissa on pikamaksamisen edistäminen, ja pikamaksaminen voikin tarjota maksupalveluntarjoajille uusia kilpailumahdollisuuksia. Pikamaksupalvelu ei lähiaikoina korvaa perinteistä tilisiirtoa vaan toimii sen rinnalla. Jokainen pankki vastaa lopulta itse siitä, millaisia tilisiirtopalveluja ja millä hinnalla se asiakkailleen tarjoaa.
Jos pikasiirtoon liittymisen takarajasta säädetään, tulisi siirtymäajan olla riittävän pitkä. Pikamaksamisen edistämiseen liittyvät olennaisesti myös toimenpiteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä petosten torjumiseksi. Finanssiala on esittänyt sekä pankkien keskinäisen että pankkien ja viranomaisten välisen tiedon jakamisen lisäämistä yli rajojen Unionin alueella tehokkaana keinona rikollisuuden torjunnassa. Kannatettavaa on myös pyrkimys kehittää ja varmistaa rahoitusmarkkinoiden kyberturvallisuutta ja digitaalista häiriönsietokykyä yhteisistä eurooppalaisista lähtökohdista.
Pikamaksupalveluun voi liittyä mikä tahansa yhteiseen euromaksualueeseen kuuluva pankki. Pikamaksulla raha siirtyy tililtä toiselle sekunneissa milloin vain. Euromääräisiä maksuja voi lähettää reaaliajassa myös euroalueen ulkopuolisiin maksualuemaihin, kuten Ruotsiin.
Ei kiirehditä asiakasdatan avaamisessa
Komission strategiassa kaavaillaan myös asiakasdatan laajempaa avaamista. Aikaisempi saman teeman uudistus toinen maksupalveludirektiivi (PSD2) on kuitenkin vielä nuori, ja sen vaikutuksia ja kustannuksia tulisi arvioida huolellisesti ja kattavasti ennen rajapintojen avaamista entisestään.
PSD2 ei esimerkiksi kohtele kolmansia osapuolia ja tilipankkia tasapuolisesti: datan jakaminen ei voi tarkoittaa pelkästään finanssialan datan avaamista ulkopuolisille, vaan on arvioitava mikä kolmansien osapuolien hallussa oleva data olisi finanssialan kannalta kiinnostavaa ja hyödynnettävissä.
Lisäksi PSD2:n toimeenpano on edelleen kesken, ja sen hyödyt näkyvät markkinoilla vasta myöhemmin. Suunnitelmissa on varmistettava, että asiakkaalla on täysi valta tietojensa jakamisessa ja ehdoton luottamus palveluiden turvallisuuteen.
Raha on jo digitaalista
Jatkuvasti digitalisoituvassa yhteiskunnassa käteisen käyttö vähenee, koska asiakkaat suosivat sähköisiä maksutapoja. Komissio ilmaisee vähittäismaksustrategiassa tukensa Euroopan keskuspankin selvitystyölle digitaalisen keskuspankkirahan liikkeelle laskemiseksi.
Mahdollinen digitaalinen keskuspankkiraha ei kuitenkaan saa syrjäyttää yksityistä liiketoimintaa. Pankkien luomaan talletusrahaan perustuva rahajärjestelmä toimii tehokkaasti ja tarjoaa asiakkaille monipuoliset ja teknisesti kehittyneet palvelut. Keskuspankkien digirahan etuja ja haittoja on arvioitava huolella ennen kuin sellaisen käyttöönotosta päätetään, ja pankit on otettava mukaan suunnittelutyöhön.
Käteistä on Suomessa tarjolla useilla eri tavoilla niille, joilla ei ole pääsyä digitaalisiin palveluihin. Käteisen saatavuus on turvattu markkinaehtoisesti viranomaisten valvonnassa. Sääntelyä käteisen saatavuuden turvaamiseksi ei siis tarvita.
Komission vähittäismaksustrategian ihanteet, kuten syrjimätön pääsy maksupalveluiden tarjoamiseen liittyviin teknisiin rakenteisiin ja maksujärjestelmiin, ovat hyviä ja kannatettavia. Kaikilla järjestelmään liittyvillä osapuolilla on kuitenkin oltava yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja sääntelyyn liittyvät vaatimukset, periaatteena sama riski, sama toiminta, sama sääntely. On myös huomioitavaa, että strategiassa esitetyillä toimenpiteillä on merkittäviä taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia koko finanssialalle.
