Euroopan yhteisten pääomamarkkinoiden syventäminen ja vahvistaminen ei ole edennyt niin paljon kuin olisi tarve. Sijoitusten liikkumiselle ja finanssipalveluiden tarjoamiselle on edelleen huomattavia esteitä jäsenmaiden välillä. Nämä johtuvat osin perustelluista, osin perusteettomista eroista jäsenmaiden kansallisessa sääntelyssä tai käytännöissä.
Euroopan komissio antoi syyskuussa toimintasuunnitelman EU:n pääomamarkkinoiden monipuolistamisesta ja rajat ylittävän toiminnan helpottamisesta. Tavoite on itse asiassa ollut komission prioriteeteissa jo vuosia. Komission toimintasuunnitelmassa esitetään uudet prioriteetit sekä lausutaan samalla voimakas pyyntö EU:n jäsenmaille poliittisesta tuesta hankkeelle.
Miksi EU:n pääomamarkkinoita tulee kehittää? Jäsenmaiden välillä on sijoitusten liikkumiseen ja finanssipalveluiden tarjoamiseen vaikuttavia esteitä ja eroja jäsenmaiden kansallisessa sääntelyssä tai käytännöissä. Esimerkiksi yhtiöoikeuden ja maksukyvyttömyyssääntelyn keskeiset osat ovat kansallisessa päätäntävallassa. Sama koskee pääomien liikkuvuuteen voimakkaasti vaikuttavaa verotusta. Tällaisissa asioissa merkittävää edistystä ei olekaan saatavissa täysin harmonisoivin toimin. Pienempiä askeleita on kuitenkin mahdollista ottaa, ja niitä nyt tarkastellaankin.
Toisena syynä nähdään tarve monipuolistaa eurooppalaisten yritysten rahoituslähteitä. Euroopassa yritysrahoituksen pääpaino on pankkien kautta kanavoitavassa lainanannossa. Erilaisten pääomamarkkinoilta saatavien muiden rahoitusmuotojen lisääminen syventäisi markkinoita ja monipuolistaisi yritysten rahoituksen saantia. Brysselin päättäjät tähyävät myös yksityisten kansalaisten sijoituksiin ja niiden kanavoimiseen uusiin kohteisiin pankkitilillä säilömisen sijaan.
Brysselissä ja pääkaupungeissa työskennellään tällä hetkellä kovasti koronakriisin runteleman talouden elvyttämiseksi. Komissio on kuitenkin todennut, että pelkällä EU:n elvytyspaketin tarjoamalla julkisella rahalla ja muilla julkisilla tuilla talouden elpyminen ei onnistu. Euroopan pääomamarkkinat on saatava toimimaan saman tavoitteen suuntaan. Lisähaastetta työhön tuo se, että Brexit vie mennessään ison ja kehittyneimmän osan Euroopan pääomamarkkinoista EU:n ulkopuolelle. EU:n on taattava alueellansa toimivien pääomamarkkinoiden mahdollisimman laaja riippumattomuus, kilpailukyky ja monipuolisuus.
Kuten muidenkin EU:n elpymistoimien, myös nyt suunniteltujen hankkeiden on tuettava komission vihreän kehityksen, Green Dealin ohjelmaa sekä siirtymää tehokkaampaan digitaalisuuteen.
Suomalaisen finanssialan mielestä työtä EU:n pääomamarkkinoiden kehittämiseksi on jatkettava. Monet komission ehdottamista toimista pääomamarkkinoiden monipuolistamiseksi ovat kannatettavia. Samalla on huomioitava muut kuin sääntelyn keinoin toteutettavat toimet. Esimerkiksi sijoituspäätöksiin tai sijoitusten ohjautumiseen ei tule vaikuttaa sääntelyn keinoin. Pankkien roolin merkitys on vahva yritysten lainanannossa, ja siksi on vältettävä sääntelytoimia, joilla kiristetään pankkien pääomavaatimuksia ja heikennetään niiden luotonantokykyä. Nykyisistä säännöksistä on myös tutkittava pääomamarkkinoiden rajat ylittävää ja optimaalista toimintaa rajoittavat esteet ja purettava ne ennen uuden sääntelyn antamista. Pääomamarkkinoiden rajat ylittävää toimintaa saadaan edistettyä myös varmistamalla nykyisen sääntelyn yhdenmukainen ja tehokas täytäntöönpano ja valvonta eri jäsenmaissa.
Komission listaamien konkreettisten toimien joukossa on mm. ensi vuoden loppupuolella annettava lainsäädäntöesitys EU-tasoisesta yritysraportointidatan alustasta (European Single access point), joka sisältäisi kaikkien saatavilla olevan raportoitavan taloudellisen tiedon ja kestävän rahoituksen toimien edellyttämän tiedon. Vakuutusyhtiöiden ja pankkien pitkäaikaista sijoitustoimintaa tukeakseen komissio esittää ensi vuonna muutoksia sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn uudistusten yhteydessä.
Lisätäkseen vähittäisasiakkaiden kiinnostusta sijoittamiseen komissio selvittää vuoteen 2022 mennessä sijoitustuotteiden ja -palveluiden tiedonantosäännösten selkeyttämistä ja myynnin menettelytapojen sääntelyn yhtenäistämistä.
Vähentääkseen pääomamarkkinoiden rajat ylittävän toiminnan esteitä komissio tulee esittämään osinkojen lähdeveron takaisinperintämenettelyjen yhtenäistämistä vuoden 2022 loppupuolella. OECD:n Trace -malli, joka on jo Suomessa käytössä, esitetään mallina valmistelulle.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
